Musiikki on kyllä siitä aika jännä, että kun lukee tms jonkin jutun, niin sitten alkaa tehdä mieli myös kuunnella ko. artistia / bändiä. Kirjoittelin viime viikolla että ihana Jonna Geagea on Warmenin uudella sinkulla mukana. Siitä hetkestä lähtien on taas tehnyt mieli kuunnella Jonnaa. Voidaan sanoa, että Jonna on kyllä mun lemppariartisti, jota fanitan ihan täysillä. Nyt raapaisenkin pintaa aika syvästi tällä kirjoituksella, sillä tuntuu, että lemppariartisteista kirjoittaminen on aina niin henkilökohtaista ja siinä kyllä jollain tapaa asettaa myös itsensä likoon :D Nyt ymmärrän mitä bloggaajat tarkoittavat, kun sanovat pistävänsä itsensä likoon henkilökohtaisilla kirjoituksilla.
Olen fanittanut (voiko käyttää tätä sanaa? :D ) Jonnaa todella pitkään ja voin siis kutsua itseäni Jonnan faniksi. Olen tykännyt Jonnasta Nylonbeat-aikoina, Jonnas Problem -aikoina, Jonnan soolourasta ja Jonnasta ihan noin muutenkin. Nylonbeat -aikoina Jonna oli mun lemppari, kun pitihän sitä valita että Jonna vai Erin. Valinta oli vaikea, mutta jostain syystä päädyin aina valitsemaan loppupelissä Jonnan. Ehkä siksi, koska Jonna on blondi, räväkämpi ja jotenkin samaistuin Jonnaan helpommin kuin Eriniin? Onkohan tässäkin kyse että vastakohdat täydentävät toisiaan?
Olen nähnyt Jonnan Nylonbeat -keikoilla, JP -keikoilla ja kuten myös soolokeikoilla sekä myös muissa lukuisissa tapahtumisssa (mm. feat. keikat). Nylonbeatkeikkoja on kyllä varmaan vähiten, mutta se johtunee varmaan siitä, koska olin aika pieni kun Nylonbeat keikkaili. Eikä ehkä silloin vielä keikat innostaneet minua. Mutta voin todeta, että mulla on kuitenkin kaikki Nylonbeat levyt! Jonnan historiasta huomaa, että Jonna on monipuolinen multilahjakkuus, kun on tehnyt niin paljon erilaisia juttuja. Musikaalit unohtuivatkin mainita, mutta niitä en olekaan valitettavasti nähnyt. Mutta uskon kyllä että niissäkin Jonna oli varmasti aika mahtava! En pureudu tässä postauksessa kuitenkaan Jonnan monipuoliseen uraan, vaan ajattelin hehkuttaa Jonnan soolobiisejä. Jonna on julkaissut yhden kokonaisen soololevyn katso mua. Mä tykkäsin kyllä siitä, vaikka jossain se aikoinaan sai kyllä jotain negatiivisiakin arvosteluita. Mun mielestä koko levyn paras biisi on tässä:
Tykkäsin tästä silloin, tykkään tästä vieläkin. En tiedä mitä se kuvastaa minusta, mutta tykkään silti :D Tätä levyä taidettiin kritisoida sen takia, että biisit olivat aika biletyspainotteisia - siis sanoituksien osalta. Mutta voihan sitä biisien sanoja tulkita muillakin tavoin.
Nyt, vuonna 2018, Jonna on julkaissut pari uutta biisiä. Ensimmäinen oli viime vuonna ja kantaa nimeä pumppaa. Tämä ei henkilökohtaisesti puhutellut minua, mutta ehkä se taas vaatii enemmän kuuntelua niin siitä alkaa tykätä. Toinen biisi, arpia polvissa, on ehdottomasti enemmän suosikkini. Jonna on myös itse sanoittanut nämä kummatkin ja - arvostan!
Kuunnelkaa itse ja todetkaa, että kyllä se on ihan hyvä kappale! ;) Mua vähän harmittaa, että Jonnan sooloura ei sitten saanut ehkä näiden jälkeen ansaitsemaa huomiota. Ja ehkä siksi myös halusin kirjoittaa tämän postauksen, koska minusta Jonna on upea artisti ja jää nyt aivan liian taka-alalle. En tiedä paljonkaan musiikkibisneksestä, mutta haluaisin, että Jonna tekisi taas enemmän keikkoja ja lisää musiikkia. Jonna ansaitsee tulla kuulluksi biisiensä kautta ja Jonna on ihan mahtava sooloartistikin. Mikään ei ole sen ihanampaa kuin päästä oman lemppariartistin keikalle ja vieläpä niin että edellisestä on kulunut aikaa. Nimittäin siinä on sekä itse että artisti muuttunut ja olisi mahtavaa huomata kuinka sitä rakastakaan artistia edelleen. Joten Jonna, jatka musiikin tekoa, kyllä sinulla on edelleen faneja jotka odottavat että jonain päivänä palaat lavalle vielä! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti