Nykyisin tulee kyllä niin paljon nuoria artisteja, ettei perässä meinaa pysyä. Hyvä niin, sillä sen lisäksi että nuoret saavat mahdollisuuden toteuttaa haaveita, niin on kiva löytää uutta kuunneltavaa sen ainaisen suosikkilistan tilalle. Herranjumala, niistähän voi tulla vaikka uusia suosikkeja :D Oli aika kun itselle nämä Sannit, Eveliina, Tuulit ja ketkä lie olivat suhteellisen tuntemattomia. Ja osa varmaan vieläkin. Mutta sanotaan, että toistolla tässäkin asiassa, on aika mielenkiintoinen merkitys. Välillä toki ärsyttävää on kuulla se ainainen tuntematon korvamato radiosta, mutta, newsflash, sen radion voi sulkea silloin kun alkaa tuntua siltä, että samat biisit soi liikaa :D Tai vaikka vaihtaa vaan kanavaa! Muistan kun kuulin Suomipopilta hitin, jossa laulettiin Sinkkuelämäästä ja Carriesta! Olen sitä ikäluokkaa, jolle Sex and the City on suunnilleen raamattu - tai ainakin oli. Tuntui kivalta, että joku oli tehnyt biisin omasta ultimatesuosikkisarjasta, mutta silti jokin siinä biisissä ärsytti. Enhän edes tiennyt laulajaa, ja silti se korvamato soi koko ajan radiossa. Toinen artisti, jonka tuli mielestäni samaan aikaan tunnetuksi kuin kyseinen kappale on Sanni. Päätinpä tutustua tuohon artistiin, koska niin monet hänestä pitävät ja eihän miljoona tai satatuhatta kuulijaa voi olla väärässä, eihän?
Korostetaan nyt aluksi, että en ole kyllä koskaan inhonnut Sannia. Hän vaan nousi huipulle niihin aikoihin, joina itsellä ei ehkä ollut mahdollisuutta tutustua uusiin artisteihin niin paljon, ja kun niitä uusia tuli jatkuvalla syötöllä - tai ainakin siltä se tuntui. Nykyisinhän Sanni on ihan mielettömän lahjakas ja menestynyt artisti. En ehkä pitänyt aluksi Sannin äänestä - mielestäni siinä on jotain samaa kuin Haloo Helsingin Ellillä. Jos miespuolisissa laulajissa huomioni kiinnittyy ääneen, niin naispuolisissa myös, mutta vähän negatiivisesti. Mitä erikoisempi, niin nousee jokin tietty negatiivinen fiba ja en pidä siitä. Jokin ärsytyskynnys. Siihen kun päälle lisää jatkuvan radiosoiton, niin yhtälö on valmis ja en edes halua kuulla ko.artistista. Se oli varmaan vahinko, jota kuulin liikaa. Jotenkin ne sanat eivät kyllä samaistuttaneet itseäni enää yhtään ja sekään ei sitten saanut tykkäämään itseäni biisistä tai artistista. Ehkä itselle se samaistavuus (?) on se asia, joka on aika ylhäällä alanko tykätä artistista vai en.
Tiesittekö muuten Sannista näitä asioita:
* Sanni on esiintynyt Miss Farkku-Suomi -leffassa 2000-luvulla?
* Sanni on voittanut Napero-Finlandia satukirjakilpailun.
* Sanni on kotoisin Lohjalta. Tämä nyt oli aika helppo fakta, mutta no... koska Lohja on Lohja, niin pitihän se tähän mainita :D
Nykymielipide Sannista. Olen vaikutuksille altis. Mitä enemmän radio soittaa Sannin biisejä, niin ne inhokitkin alkavat muodostua neutraalin kautta tykätyiksi. En omista (valitettavasti) yhtään Sannin levyä, jotta voisin kuunnella monipuolisemmin hänen musiikkiansa. Mutta tykkään kyllä Sannista. Hän on lahjakas, monipuolinen ja mitä ilmeisemmin aika ihastuttava persoona. Sannista tulee jollain tasolla mieleen Paula Vesala. Todellinen multilahjakkuus. Haluaisin nähdä jonain päivänä Sannin keikan, jotta voisin todeta vieläkin enemmän kuinka lahjakas Sanni on ja häkeltyä Sannin energisyydestä keikoilla. Mikä vaatii vielä enemmän tutustumista? No se musiikki! Pitää alkaa kuunnella enemmän Sannia, jotta tämäkin yksipuolinen mielipide paranee. Toinen on ääni. En ole edelleenkään rakastunut Sannin ääneen, mutta se menettelee ja on siedettävä. Eihän kukaan meistä mitään äänelle voi, ja hei, se on osa sitä valloittavaa persoonaa!
Kuva: Wikipedia. Ensimmäisestä levystä.
PS: Tämän postauksen aikana pistin Sannin levyn varaukseen kirjastosta. (Kuka oikeasti muuten vielä lainailee levyjä kirjastosta?! Minä ainakin!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti