Nyt on kuuntelukertoja kaksin käsin laskettava määrä takana niin on ehkä aika kirjoittaa omia fiiliksiä levystä. Irina julkaisi vihdoin viime kuussa uuden levyn, joka on seitsemäs Irinan levy ja kantaa myöskin sitä nimeä. Ennen tätä levyä olin kuullut vain en olekaan valmis ja parane parane levyn biiseistä. Mielenkiinnolla aloitin siis kuuntelut.
Eka fiilis joka tuli niin, että nää kaikki biisit on sellaisia jotka iskee. Yleensä on yksi tai kaksi jotka ei vaan iske ja ne tulee skipattua lähes aina, kun levyä kuuntelee. Luin jostain muualta, että Irina on onnistunut tekemään positiivisen levyn. Se pisti ajattelemaan, että onko? Ja mitä sillä tarkoitetaan? Kyllähän siis Irinan aiemmat biisit ovat vähän sellaisia negatiivissävytteisiä, lauletaan eroista, menetyksistä yms yms. Niihin nähden levyllä on kieltämättä positiivissävytteinen tunnelma. Ja sen, minkä huomasin, niin levy on ehkä minänäkökulmasta. Siis että se negatiivissävytteisyys sikälimikäli sitä on, niin on semmosta minähenkistä tai itsetutkiskelua kuin taas aiemmissa ollut ehkä jotain muuta. Erityisesti mieleen jäi ensimmäisten kuuntelukertojen jälkeen tanssi hengittämättä ja puhallus ja suukko. Ne ovat sellaisia hyvänmielenbiisejä, joista tulee sellainen hyvä mieli ja tanssifiilis. Jokaisessa biisissä on minua miellyttävä soundi ja biitti ja joissain jopa tulee erityinen soundi kitaroista tms. En osaa sitä selittää, mutta se on jännä tunne, kun jokainen biisi on sellainen, ettei halua skipata sitä. En sinänsä laittaisi tätä alkuhuuman piikkiin, sillä kuitenkin on jo aika monia kuuntelukertoja takana. Tuntuu, että tää olisi Irinan paras levy <3 Ainakin itselle se on sitä. Kunpa pääsis vielä kuuntelemaan näitä livenä, niin sekin toisi uutta perspektiiviä niihin.
Se on aina jotenkin jännittävä fiilis, kun lemppariartistilta tulee uusi levy. Jos artisti jännittää sitä, että miten se otetaan vastaan, niin kuuntelijana sitä ehkä miettii monien asioiden lomassa mm. sitä, että entä jos mä en tykkää koko levystä? Siihen on jo tottunut, että aina on pari biisiä, jotka ei vaan iske. Mutta entä jos ei pidä ollenkaan koko levystä? Tämän levyn kohdalla se huoli oli aivan turha, sillä iski niin paljon positiivisemmin kuin mitä osasi kuvitella. Mun mielestä levy loppuu jotenkin todella ihanasti kuljetaan tämä loppuun. Heti jotenkin tuli mieleen että kuljetaan tämä levy loppuun. Sopivasti se on siis laitettu viimeiseksi biisiksi eikä ole minusta mikään nyyhkyitkubiisi. Sellainen positiivinen biisi sekin siis.
Kirjoittelin tätä postausta aika moneen eri otteeseen (kiitos tuon kaksikuukautisen <3 ) niin en tiedä tuliko edes kaikkea nyt sanottua tai tuliko niitä useampaan kertaan. Jos ei tullut vielä selväksi, niin tämä levy meni heittämällä parhaaksi Irinan levyksi enkä usko että se on edse alkuhuumaa. Katsotaan sitten vuoden päästä ;) Ikävä olisi keikoille, toivottavasti joskus sinnekin pääsee. Tänä viikonloppunahan Irina olisi Lahdessa ja Turussa. Siellä asuvat, menkää keikoille! Keikkoihin asti itselle tulee levy kyllä edelleen tehosoittoon ja yritän ammentaa siitä uusia näkökulmia. Irina vuorottelee Vesalan kanssa ja katsotaan, saanko aikaiseksi jotain raapustettua tuosta Vesalasta. I know, vähän myöhässä, Vesalalta tulee jo uusi singlekin näinä päivinä.
Se on aina jotenkin jännittävä fiilis, kun lemppariartistilta tulee uusi levy. Jos artisti jännittää sitä, että miten se otetaan vastaan, niin kuuntelijana sitä ehkä miettii monien asioiden lomassa mm. sitä, että entä jos mä en tykkää koko levystä? Siihen on jo tottunut, että aina on pari biisiä, jotka ei vaan iske. Mutta entä jos ei pidä ollenkaan koko levystä? Tämän levyn kohdalla se huoli oli aivan turha, sillä iski niin paljon positiivisemmin kuin mitä osasi kuvitella. Mun mielestä levy loppuu jotenkin todella ihanasti kuljetaan tämä loppuun. Heti jotenkin tuli mieleen että kuljetaan tämä levy loppuun. Sopivasti se on siis laitettu viimeiseksi biisiksi eikä ole minusta mikään nyyhkyitkubiisi. Sellainen positiivinen biisi sekin siis.
Kirjoittelin tätä postausta aika moneen eri otteeseen (kiitos tuon kaksikuukautisen <3 ) niin en tiedä tuliko edes kaikkea nyt sanottua tai tuliko niitä useampaan kertaan. Jos ei tullut vielä selväksi, niin tämä levy meni heittämällä parhaaksi Irinan levyksi enkä usko että se on edse alkuhuumaa. Katsotaan sitten vuoden päästä ;) Ikävä olisi keikoille, toivottavasti joskus sinnekin pääsee. Tänä viikonloppunahan Irina olisi Lahdessa ja Turussa. Siellä asuvat, menkää keikoille! Keikkoihin asti itselle tulee levy kyllä edelleen tehosoittoon ja yritän ammentaa siitä uusia näkökulmia. Irina vuorottelee Vesalan kanssa ja katsotaan, saanko aikaiseksi jotain raapustettua tuosta Vesalasta. I know, vähän myöhässä, Vesalalta tulee jo uusi singlekin näinä päivinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti