Vain elämää: Samun päivä osa kaksi

No niin, vihdoinkin katsottu kauan odotettu Samun päivä osa kaksi. Ekassa päivässä oli muuten hauskinta se kun Samu huijasi muita että tekevät treenin ja sitten vain ottivatkin aurinkoa :D Tokassa päivässä tekeminen oli valokuvaaminen ja tuli uutena että hänellä on ollut tapana valokuvata harrastuksena kaikkialla. Mielenkiintoista.

Sitten biiseihin. Sanoin viimeksi että odotan Petran vetoa eniten. Veikkasin, että Petra laulaisi englanniksi, mutta vetikin suomeksi lifesaver. Ensin olin että ei hyvä, sitten olin että täähän on paras veto tästä osasta! Vieroksun hieman tota finglishiä mutta ei se tossa biisissä haittaa. Tuo sellaisen hauskan efektin siihen. Kyseessä on kuitenkin vain yksi sana. Toi biisi vois muuten hyvin olla Tiktakin biisi tai Petran oma biisi, jotenkin niin tuttavallisesti Petra veti sen. Robin veti hollywood hills ja aika siten kuten odotinkin eli poikabändimaisesti. Ja se voltti oli mieletön! Laura puolestaan luotti forever yoursiin. Veikkasin, että Samu valitsisi duettoparikseen Irinan mutta toisin kävi, oli vissiin niin lumoutunut Lauran vedosta että valitsikin Lauran. Duetot on myös tässä ohjelmassa jotain aika herkkua. <3 Vielä olisi Lauran päivät ja kyllähän nekin tulee varmasti katsottua mutta en tiedä tulenko niistä tekemään yhtään sen tarkempaa analyysia, sillä ei mulla ole pahemmin mitään mielipiteitä Lauran biiseistä. Se jää nähtäväksi. Riippuu varmaan siitä, että mitä biisejä nuo ihmiset vetävät. Jos ne on tutumpia, niin sitten ehkä. Jos vieraampia, niin sitten tuskin on sanottavaa. 

Täytyy varmaan kyllä vielä kattoa Ollin päivä uudelleen sillä se jäi jotenkin vaisuksi itselle. Johtuiko siitä, että Olli aloitti tän kauden vai mistä mutta ehkä katon sen uudelleen kun Yö on kuitenkin itselle tärkeä bändi.

Vain elämää: Samun päivä osa yksi

Ai vitsit. Oon aina tiennyt että oon hitaasti kaikkiin muotijuttuihin ja ylipäätään kaikkiin mistä ihmiset kohisee sillä hetkellä. Ja niin lämpesin Vain Elämäähänkin pikkasen myöhään :D Noihan on ihan mahtavia jaksoja. Tai sitten on vaan nyt ihan huippuartistit ja ennenkaikkea kun siellä on niin paljon omia suosikkeja niin pakkohan se on katsoa. On siellä aiemmillakin kausilla ollut artisteja joista tykkään mutta nyt on ne lemppareimmat <3. Eilen ja tänään on siis Samun päivät ja katoin just tuon eilisen jakson ja en voi kuin todeta että mikä porukka ja mikä ihminen Samu on <3 Oon pitänyt sitä vähän sellaisena herttaisena ja kilttinä (no sitä se tietty on myös) mutta mikä läpänheittäjä, sosiaalinen ja mieletön ihminen <3 Toistan itseäni: Sunrise Avenuenkin levyt pitää ottaa tehokuunteluun :D (Kiitos tuokaa tunteja lisää vuorokauteen). 

Eilen esiintyivät Olli, Irina ja Nikke ja musta kaikki oli jotenkin niin pysäyttäviä ettei tosikaan. Olli veti suomeksi fairytale gone bad. Eka fiilis mulla oli siitä että Olli tavoittelee jotain parhain hidas  biisi titteliä ja jotenkin tuli hieman itserakas kuva Ollista :o En tiedä miksi? Mutta vetohan oli kyllä todella mieletön. En uskonut että Olli vetäisi englanniksi ja aika jännää oli kuulla suomeksi tuo biisi. Jos mulla oli jo tällainen fiilis, niin en voi kuvitella että millainen fiilis Samulla on ollut kun on kuullut tuon. Irina vetäisi  I don't dancen.  Ja englanniksi! Pisteet siitä Irinalle! Ja voi mikä mimmi, tosi hieno veto sekin! Ihan mieletön Irinan energia! <3 Niken veto oli myös niin ihanan erilainen ja pisteet siitäkin, toi biisi on ihana <3. 

Odotan ihan innolla jo iltaa että näkee tuon toisen osan. En odottanut edes Irinan päiviä näin paljon kuin nyt. Jotenkin menee heittämällä kärkeen Samun päivät kyllä. Toki tässä on taas pieni yllättävä tekijä että milloin sitten nään tuon päivän mutta katon vaikka yöllä, en jaksa sitä odottaa yhtään. Sieltä on tulossa varmaan niin mielettömiä vetojakin! Petraa odotan eniten ja uskon että Lauran vetokin on varmaan aika räväkkä. Robinin veto on varmaan sellainen tyypillinen poikabändiveto :D 

Mutta nyt näihin tunnelmiin, ihanaa perjantaita ja illalla Vain Elämää <3

Vain elämää: Irina osa kaksi

No niin, vihdoinkin sitten on nuo loput esitykset Irinan biiseistä nähty. Nythän ovat jo Niken päivätkin menneet mutta jospa sanoisin muutaman sanan Irinan toisesta päivästä. Ensinnäkin, ihana idea tuo ihmishippopeli :D Tuntuu että tolla jengillä on ihan mielettömän hauskaa tuolla Espanjassa. Samun ja Ollin heitot ja muutenkin :D Ohjelmaa tulee katsottua suu leveällä hymyllä eikä ollenkaan itkien. 

Olli veti vahvan. Mulle tuli jotenkin hirveen suuri tarve kuunnella Irinan vanhempia levyjä näiden vetojen jälkeen. Ihan hieno veto Ollilta kyllä; istuen ja miehekkäästi. Vahva on aina kuulunut mun lempparibiisien joukkoon ja keikoilla se on ihana kuunneltava. Sanat ovat jotain niin hienoa vaikkakin vähän melankolista. Jotenkin tuttua tonivirtasta.

Sitten Petra. Petra veti pokan. Mä veikkasin että Petra vetää jotain menevää. En tiennyt että se veto olisi vaan niin henkilökohtainen. Tuntui että kappale keskittyi kokoajan siihen Petran isäsuhteeseen. Ei tietenkään mikään paha asia tuoda omaa henkilökohtaista juttua siihen. Enemmänkin suuri plussa siitä. Jotenkin sitä sitten kuunteli ihan erilaisella tavalla eikä tavallaan ajatellut että se olisi Irinan biisi :D Viimeisinpänä Samun veto hiljaisuus. Tämän miehen ääni <3 Tämä oli kyllä ihan paras kaikista eikä ihmekään että Irina valitsi Samun biisin duettokappaleeksi. Tekee taas ottaa Sunrise Avenuenkin levyt tehosoittoon. Oon jo miljoonan kerran maininnut että se ääni <3. Samulta oli jotenkin ihana kuulla suomenkielinen veto. Odotan innolla tämän viikon jaksoja joissa on Samun päivät. Pakko varmaan niistäkin tulla tekemään tällaiset samanlaiset koosteet biiseistä. Onhan SA sentään mun lempparibändikin! Eniten odotan noilta ihmisiltä enkunkielisiä biisejä esim. Irina, Olli ja Petra. Petrahan nyt on laulanut Tiktak-aikoina enkunkielisiä biisejä. Eli ei muuta kuin tähän viikkoon <3 

Vain elämää: Irina osa yksi

Tätä osuutta odotin ehkä kaikkein eniten; nimittäin Irinan päivä Vain elämäässä. Irina on ollut ja on edelleen mun lemppariartisti. Ai mistä sen tunnistaa? No siitä että palo keikoille on aivan järkyttävä, kaikki levyt on saatava heti ja ne myös hankitaan heti, levy kuunnellaan omassa kehässä, ja sitä kuunnellaan aivan tuhottomasti, aiemmat levyt ei pölyty koskaan eli niitäkin tasaisesti myös kuunnellaan. Ja syitähän on varmaan miljoona! Ja se legendaarinen; sen vaan tietää että joku on lemppariartisti. Nyt jo ekan osan katsottuani Irinasta välittyi ihan sellainen hirveen positiivinen ja energinen fiilis ja sitähän se mimmi onkin! Keikat ovat aina ihan hirveen energisiä <3 

Eilen siis kuultiin Niken, Lauran ja Robinin vedot; Juulian totuudet, kirosanat ja koko kuva. Vaikka tää Vain elämää kausi on mun lemppari ja aiemmat jaksot ovat ehkä tullu katottua silleen 98,5 prosenttisesti, niin tähän halusin keskittyä todella. (Eli vauvan nukkumassa sylissä, mikäs sen parempaa <3 ) Niken veto oli kyllä mielenkiintoinen. Jotenkin niin erikoista kuulla Irinan biisejä räppiversioina; ehkä se on parasta tässä koko ohjelmassa, se erilaisuus! Robinin versio oli sellainen poikabändiversio, joka oli siis myös ihan mieletön. Lauran versio taas herkisti niin ihanasti ja nähtävästi Irinakin herkistyi todella. Kaikki tunneskaalat kyllä nähtiin näissä biiseissä, niin erilaisia ja niin ihania. Aijai. Mitäköhän sitä odottaa tältä päivältä sitten? Ehkä eniten odotan Ollin vetoa, mielenkiintoista nähdä minkä biisin Olli vetää. Samusta mä odotan sitä, että saan kuulla sen suomenkielistä vetoa. Biisi on ihan mysteeri: se voi olla hidas taikka sitten nopea. Petralta odotan jotain energisyyttä. Petrakin on sen verran energinen, että kappale voisi olla joku energinen veto. 

Ja jos vain elämää ei kiinnosta tänään, niin Mira Luodilla näytti olevan keikka tänään, jonne itse voisin kuvitella suunnistavani, jos olisi tekemisen puute. Ja jos menojalka vipattaa huomenna niin sitten suunnistaisin ehdottomasti Petran keikalle Virgin Oiliin. Jos taas laiskottaa, niin illalla tulee myös teeveestä Profeetat live-keikka, niin ei kun istumaan sohvalle lempiherkkujen kera. Mira ja Petra ovat sellaisia artisteja, joiden kohdalla mulla on joku sitten joskus tunne. Se on sellainen tunne mitä ei pitäisi edes olla. Pitäisi mennä vaan niiden keikoille eikä meinata. No mutta ehkä joskus sitten ;) Tänään kuitenkin Irinan päivä osa kaksi ja siitä tulen kirjoittamaan fiiliksiä, toivottavasti piakkoin.

Levyarvostelussa: Irina Seitsemän

Nyt on kuuntelukertoja kaksin käsin laskettava määrä takana niin on ehkä aika kirjoittaa omia fiiliksiä levystä. Irina julkaisi vihdoin viime kuussa uuden levyn, joka on seitsemäs Irinan levy ja kantaa myöskin sitä nimeä. Ennen tätä levyä olin kuullut vain en olekaan valmis ja parane parane levyn biiseistä. Mielenkiinnolla aloitin siis kuuntelut. 

Eka fiilis joka tuli niin, että nää kaikki biisit on sellaisia jotka iskee. Yleensä on yksi tai kaksi jotka ei vaan iske ja ne tulee skipattua lähes aina, kun levyä kuuntelee. Luin jostain muualta, että Irina on onnistunut tekemään positiivisen levyn. Se pisti ajattelemaan, että onko? Ja mitä sillä tarkoitetaan? Kyllähän siis Irinan aiemmat biisit ovat vähän sellaisia negatiivissävytteisiä, lauletaan eroista, menetyksistä yms yms. Niihin nähden levyllä on kieltämättä positiivissävytteinen tunnelma. Ja sen, minkä huomasin, niin levy on ehkä minänäkökulmasta. Siis että se negatiivissävytteisyys sikälimikäli sitä on, niin on semmosta minähenkistä tai itsetutkiskelua kuin taas aiemmissa ollut ehkä jotain muuta. Erityisesti mieleen jäi ensimmäisten kuuntelukertojen jälkeen tanssi hengittämättä ja puhallus ja suukko. Ne ovat sellaisia hyvänmielenbiisejä, joista tulee sellainen hyvä mieli ja tanssifiilis. Jokaisessa biisissä on minua miellyttävä soundi ja biitti ja joissain jopa tulee erityinen soundi kitaroista tms. En osaa sitä selittää, mutta se on jännä tunne, kun jokainen biisi on sellainen, ettei halua skipata sitä. En sinänsä laittaisi tätä alkuhuuman piikkiin, sillä kuitenkin on jo aika monia kuuntelukertoja takana. Tuntuu, että tää olisi Irinan paras levy <3 Ainakin itselle se on sitä. Kunpa pääsis vielä kuuntelemaan näitä livenä, niin sekin toisi uutta perspektiiviä niihin.

Se on aina jotenkin jännittävä fiilis, kun lemppariartistilta tulee uusi levy. Jos artisti jännittää sitä, että miten se otetaan vastaan, niin kuuntelijana sitä ehkä miettii monien asioiden lomassa mm. sitä, että entä jos mä en tykkää koko levystä? Siihen on jo tottunut, että aina on pari biisiä,  jotka ei vaan iske. Mutta entä jos ei pidä ollenkaan koko levystä? Tämän levyn kohdalla se huoli oli aivan turha, sillä iski niin paljon positiivisemmin kuin mitä osasi kuvitella. Mun mielestä levy loppuu jotenkin todella ihanasti kuljetaan tämä loppuun.  Heti jotenkin tuli mieleen että kuljetaan tämä levy loppuun. Sopivasti se on siis laitettu viimeiseksi biisiksi eikä ole minusta mikään nyyhkyitkubiisi. Sellainen positiivinen biisi sekin siis.

Kirjoittelin tätä postausta aika moneen eri otteeseen (kiitos tuon kaksikuukautisen <3 ) niin en tiedä tuliko edes kaikkea nyt sanottua tai tuliko niitä useampaan kertaan. Jos ei tullut vielä selväksi, niin tämä levy meni heittämällä parhaaksi Irinan levyksi enkä usko että se on edse alkuhuumaa. Katsotaan sitten vuoden päästä ;) Ikävä olisi keikoille, toivottavasti joskus sinnekin pääsee. Tänä viikonloppunahan Irina olisi Lahdessa ja Turussa. Siellä asuvat, menkää keikoille! Keikkoihin asti itselle tulee levy kyllä edelleen tehosoittoon ja yritän ammentaa siitä uusia näkökulmia. Irina vuorottelee Vesalan kanssa ja katsotaan, saanko aikaiseksi jotain raapustettua tuosta Vesalasta. I know, vähän myöhässä, Vesalalta tulee jo uusi singlekin näinä päivinä.