Levyarvostelussa: Mira Luoti: Tunnelivisio

Nyt tulee vihdoinkin seitsemän havaintoa Miran esikoislevystä. Koska en saanut aikaiseksi sellaista 'normaalia' levyarvostelua, niin keksin tällaisen version tällä kertaa. Voisi ehkä toteuttaa tätä tulevissakin levyjutuissa. 

1 x herkkyys

Herkkiä ja sellaisia hyvän tuulen kappaleita (melodisesti, ei niinkään ehkä sanallisesti) kappaleita levyllä on muutama. Pinnan alla edustaa yhtä niistä. Jotenkin kivan ehyt kappale ja mustan laatikon jälkeen se oli kiva kappale. Ei tarvitse kuin kuunnella eikä niin hirveästi ajatella. Tätä tarkoitan hyvän tuulen kappaleella. Aina ei vain jaksa analysoida niin hirveästi kappaleita. On kiva olla ja kuunnella ja tämä soveltuu siihen. 

1 x räväkkyys

Lähiölaulun nimeän tämän levyn räväkkäimmäksi biisiksi. Nimen perusteella tästä tulee jollain tasolla mieleen PMMP, mutta muuten  biisi on musta kaukana PMMP:stä. Räväkkyyttä edustaa myös levyn aloitusraita; musta laatikko.

1 x mystisyys

Levyllä on tiettyä mystisyyttä. Tunnelivisio edustaa minusta sitä. En oikein pääse sisälle tähän biisiin ja siksi nimesin sen mystisimmäksi biisiksi ja voi olla että en ole ainut. Sanat ovat mystisen mielenkiintoiset. 

1 x monipuolisuus 

Mira on ihan hirveän monipuolinen artisti. Tuntuu että hän pystyy samalla levyllä menemään ihan miljoonaan erilaiseen monipuoliseen moodiin. Siksi tämä levy minusta edustaa niin montaa erilaista tunnetilaa ja on ihan hirveän monipuolinen. Siinä missä joskus olen sanonut esim. Irinan levyistä että on vähän samanlainen edellisensä kanssa niin tässä ei kyllä samanlaista biisiä ole ollenkaan vaan levy on ihan hirveän monipuolinen kaikkine biiseine. Vaatii myös ihan hirveän monta kuuntelukertaa, että pääsee levyn sisälle ja varmaan siitä syystä myös johtui, että tässäkin arvostelussa kesti näin kauan :D

1 x outo biisi

Vuoret jää ehkä itselle eniten oudoimmaksi. Pitäisi varmaan vaipua johonkin zen-tilaan ja kuunnella, kuunnella ja kuunnella ja silleen siitä varmaan pääsisi enemmän kiinni. 

1 x balladi

Koska en keksinyt nyt muutakaan sanaa balladille, niin käytetään sitä siis. Mutta tämä kohta edustaa siis ehkä sellaista rentoutta, 'normaalia' biisiä. Biisi on siis aamusta iltaan ja tuntuu että tää olis tehty kauppareissulla :D Semmonen arkinen hyvän mielen biisi. Ei mitään erikoisuuksia, tehosteita, ihan vaan pelkkä biisi. Se on tämä biisi.

1 x lopetusraita

Levyn lopetusraita on päästä irti. Tää on jotenkin ihan hirveän mielenkiintoisesti keksitty lopetusbiisi. Sopii erittäin hyvin vikaksi biisiksi. Päähän jää suorastaan soimaan koko ajan 'päästä irti' ja siihen on hyväkin sitten päästää irti levystä.

En ole ikinä verrannut Paulaa Miraan tai Miraa Paulaan. Jostain syystä olen ehkä kuitenkin tykännyt enemmän Paulan levystä ja voipi olla että siksikin Miran levy jäi vähän mysteerisemmaksi. Yhtään väheksymättä Miraa, levyltä paistaa todella suuri lahjakkuus kaiken sen mystisyyden, räväkkyyden ja herkkyyden jälkeen. Levy avautuu todella monen kuuntelukerran jälkeen - eli varaa levyn kuunteluun aikaa, aikaa ja aikaa. Näin siitä saa varmaan eniten irti.

Harmittaa etten Miraa nähnyt tänä vuonna livenä, koska tämän levyn kuunteluiden jälkeen mitä tahansa on tapahtua Miran keikoilla :D Siis sellainen fiilis jäi. Keikoilla mennään varmaan ykkösestä sataan ihan hirveän nopeasti ja ihan hirveän eri tunneskaaloihin. Ei siis voi yhtään etukäteen kuvitella Miran keikkoja. Toivottavasti ensi vuonna avautuu mahdollisuus nähdä Mira livenä. 

Viikon jouluiset jutut

Koska joulu on lähellä, niin tämän viikon musiikilliset jutut liittyy jouluun. 

Viikon paras joulubiisi: Joulumaa on ollut mulle aina the one joululaulu. Jotenkin niin rauhaisa tunnelma tulee siitä biisistä ja ei ole liikaa "ylimääräistä" laulussa. Sitä olen tänäkin vuonna kuunnellut.

Viikon throwback joululaulu: Tää on ihan ehdottomasti Whamin last christmas. Vaikka tunnelma tässä biisissä on ehkä vähän alakuloinen, niin mä oon tykännyt ihan hirveesti monta vuotta. Nykyisin tää on ehkä jo vähän taka-alalla itellä, sillä tätä on kuunnellut niin paljon. Yhessä vaiheessa tätä tuli radiostakin koko ajan.

Viikon ihanin joululaulu: Sydämeeni joulun teen  on myös yksi suosikkijoululauluistani. Tätä laulua on mielestäni jo aika monet artistit levyttäneet että ei tarvitse valita kuin oma suosikki ja soimaan <3

Viikon musiikilliset uutuudet

Viikon ensimmäinen joululaulu: Ja tähän voisi samaan syssyyn lisätä, että vuoden ensimmäinen joululaulu on tietenkin Haloo Helsingin joulun kanssas jaan. Ihan erilainen tunnelma kyllä tulee kun laittaa joululaulun soimaan, tulee jotenkin niin jouluinen fiilis. Pieni valkoinen lumikin sen toki tekee mutta laulut pysyvät, lumi ei (välttämättä). Tästä biisistä ei myöskään tule ihan heti sellainen "Haloo Helsinki" -fiilis, Ellin laulu kuulostaa jollain tasolla erilaiselta. Ihan vaan vinkiksi jos HH ei ole kuulunut suosikkibändeihin. 

Viikon nettikeikka: Cheek veti keskiviikkona nettikeikan. Tällainen on loistava tapa niille, jotka ei pääse syystä tai toisesta keikoille. Voi kotona olla keikalla - ja voi olla vaikka yöpuvussa ja minkänäköisenä vaan :D

Viikon throwback: Ihana lahjakas Jenni on vetänyt tässä syksyn aikana Cheekin keinun. Ja jostain syystä oon kuunnellut tätä tällä viikolla aika paljon. En ole Cheek-fani mutta jotkut biisit vaan kolahtaa ja Jenni tuo tähän jotenkin ihanan tunnelman. Milloinpa Jenni nyt olisi tulkinnutkaan jotain coveria huonosti, mutta tämä jotenkin yltää todella korkealle. <3

Viikon inhottavin juttu:  En tiedä itsekään, miksi aina mainitsin näitä juttuja Yö-kiistassa, mutta koska tästä on nyt vuosi mennyt. Siis siitä kun Olli irtisanoi Jukin ja Daffyn - ja vielä mitä tökeröimmällä tavalla. Jostain syystä nää uutiset tulee itsellä aina luettua. Juki on nyt haastanut Ollin oikeuteen peruuntuneista palkoista. Olen toki Jukin puolella, jos nyt puoli pitää valita, mutta jostain syystä nää on tosi inhottavia juttuja. Olli teki menettelytavassa väärin, mutta ehkä jos Juki voittaa casen, niin se tuo pientä korvausta siitä, mitä joutui kärsimään. Onhan se ihan hirveää 18 vuoden työputken jälkeen jäädä tyhjän päälle. No tämä tästä ja nyt positiivisiin tunnelmiin. Kaikki tsemppi siis Jukille oikeuteen ja toivon salaa, että saisivat sovittua tämän jotenkin.

Viikon ihanin juttu: Koska en voi lopettaa tätä negatiivisiin uutisiin, niin lisään tämän vielä. Bongasin eilen Jonna Geagean instasta, että Jonna nauhottaisi tänään uusia biisejä. Jeeee, saadaan taas kuulla kohta uutta Jonnaa. <3 Taidan mennä kuuntelemaan enemmän noita tämän syksyisiä uusia Jonnan biisejä.

Viikon musiikilliset uutuudet

Viikon kieliyllättäjä: Tällä viikolla luin jutun tai oikeastaan katsoin videon, jossa Antti Holma laulaa portugaliksi. :D Josta sitten pääsen taas aasinsiltana haaveilemaan mun ihanasta kielikokoelmacd:ista <3 Tykkään espanjankielisestä musiikista ihan hirveesti ja siinä samassa menee kyllä kreikankielinenkin sekä portugalinkielinen. Yhtään portugalinkielistä levyä en muistaakseni omista harmillisesti. Tän jutun myötä piti kuunnella jotain ihanaa, mutta se jäi ajatuksen tasolle. Ehkä ensi viikolla?

Viikon yllätyspaluu: En tiedä voiko tätä nyt paluuksi kutsua, mutta eilen luin, että Uniklubi on valmistelemassa uutta levyä. Tulee kyllä kunnon nostalgiset fiilikset aina näistä uutisista, kun tääkin on jotenkin niin ysäriä ja jotenkin niin teiniä :D Tai siis tarkoitan, kun itse oli niin nuori silloin kun huudatti kylmää kylmää ja mitä niitä nyt oli. Tällä hetkellä on fiilis että ei kyllä iske tuo levy, sillä se kuului itselle jotenkin siihen nuoruusaikaan eikä enää nyt. Mutta toisaalta, tiedä sitten, miten pojat ovat muuttuneet ja pystyisinkö samaistumaan vielä siihen musiikkiin? Ja ylipäätään, millaista musiikkia uusi levy on? Mielenkiintoisia nämä tällaiset uutiset aina on ja innolla jäämme odottamaan.

Viikon throwback: Laitan tähän nyt vaikka Erin seliseli. Erinin viimeisin levy on bueno ja sitä tuli taas kuunneltua tällä viikolla. Erityisesti siltä levyltä on miellyttänyt tää nimikkobiisi ja se on edelleenkin ihan hirveen hyvä. En kyllästy koskaan.

Viikon musiikilliset uutuudet

Viikon duetto: Niken ja Irinan uusi biisi kaadutaan. Ihan selkeästi Vain elämää on luonut pysyvämpiäkin suhteita noille artisteille, koska saamme kuulla tällaisesta duetosta. En tiedä voiko tätä duetoksi kutsua mutta eniwei Irina vierailee Niken biisissä. Maltan tuskin odottaa, että saan kuulla tämän biisin.

Viikon sinkku: Mira Luodin seinän läpi. Yllättävää, Mira julkaisi tällä viikolla uuden sinkun. Nimi kuulostaa hyvältä ja Miran "puhe" instagramissa, juuri noin se on! Tätä odotan innolla koska Mira on loistava! Jos sitä vaan saisi aikaiseksi kirjoitettua sen levyarvostelunkin ennen kuin uusi levy tulee.

Viikon inhottavin yllätys: Youtuben ja Teoston välinen kiista, jolla lähti videoita pois youtubesta. Yhtään nyt ottamatta kantaa sen enempää, mutta hetken jo kyllä säikähdin etten enää näkisi videioita. Itselle youtuben merkitys on kyllä kohonnut, sillä perinteisiä levyjäkään ei enää niin paljon saa kaupoista.

Viikon throwback: Tää on kyllä kieltämättä hieman noloakin, mutta menköön :D Petri Munck ja levoton prinssi. Käsi ylös, kuka muistaa? Ehkä tää on mun salainen nolo juttu, mutta muistan kun huudatin tätä biisiä ja se oli ylitse muiden. Tähän kuuluisi nyt sanoa teinislangilla OMG ;< Muistan vielä olleeni jollain Petrin keikallakin ja Petri oli mun unelmien mies :D Kunnon fanityttömeininkiä mullakin sitten luurankoina kaapissa. Huhheijaa! Mitäköhän Petrille nykypäivänä kuuluu... ?

Viikon musiikilliset uutuudet

Viikon musiikillinen uutuus: Jarkko Nyman, tunnetaan myös Salkkari-Sebastianina, on perustanut musiikillisen urankin. Oli viime viikolla viimeistä kertaa ruudussa ja nyt keskittyy siis bändiinsä. Aika jännä, itse en tätä tiennyt tai se on ehkä mennyt sitten ohi jossain vaiheessa. En osaa kyllä kuvitella Jarkkoa lavalla :D

Viikon uusi tuleminen: Viime viikot ovat täyttyneet oudoista uutisista Anna Abreusta. Ensin uutisoitiin, että mitä ihmettä Annan instassa tapahtuu kun kaikki kuvat poistuivat siellä ja sitten uudesta soo soo singlestä. Anna on ilmeisestikin tehnyt uuden tulemisen uudella nimelläkin. Jatkossa neiti siis esiintyy siis pelkällä Abreu -nimellä ja Annan löytää instagramista iamabreu.

Tuntuu että tämä viikko oli vähän hiljaisempi musiikillisten uutisten suhteen tai sitten mulla vaan meni niitä ohi. Edes throwbackia ei ole tältä viikolta, sillä en ole kuunnellut mitään mainittavaa viime vuosikymmeniltä. Joten, odotellaan, mitä ensi viikko tuo tullessaan!

Viikon musiikilliset uutuudet

Viikon yllättävä lopetus: Cheek lopettaa uransa. En sinänsä ole kovin suuri Cheek-fani, mutta kyllähän sillä hyviä hittejä on. Hienointa se, että päätöskeikka on Lahdessa <3. Yllättävää se on minusta aina, kun joku artisti päättää lopettaa uransa. Koska väkisinkin miettii että tuleekohan joskus paluu. Mutta tällä kertaa tämä on ilmeisesti suhteellisen lopullista. Mietin, että mitäköhän Jare alkaa tehdä nyt tämän jälkeen? Luulisi, että jotain projekteja täytyisi olla, mutta ehkä kuulemme vielä Jaresta jossain yhteydessä.

Viikon hienoin ele: Alma on saanut kutsun Linnan juhliin. Tämä on mielestäni hienoa, sillä on aina kiva että nuoret saavat kutsuja Linnaan. Ja hienompaa, että on noin menestynyt Suomen ulkopuolellakin. Vaikka itselle Alma oli aika pitkäänkin aika tuntematon.

Viikon unohdetuin TV-ohjelma: Idols. En ole ehtinyt katsomaan yhtäkään Idols-jaksoa. Minne tämä elämä menee? Ehkä enää ei edes jaksa seurata näitä laulukilpailuja kovin paljon, mutta olisin kuvitellut että olisin halunnut edes vähän katsoa. Varsinkin kun ihana Erin on siinä tuomarina.

Viikon throwback:  Hanna Pakarinen: Jokapäiväinen. Vaikka sanat ei nyt sinänsä liity äitiyteen, mutta jotenkin kertosäde sai uuden merkityksen. minä olen sinun ja sinä olet minun jokapäiväinen. <3

Edit:

Viikon yllätyspaluu: Tiktak! Tämä tulee nyt Edit-versiona, sillä luin tästä vasta aamupäivällä että Tiktak tekisi neljän keikan paluun ensi kesänä. Huippua! En yhtään osannut odottaa tällaista. Oon tykännyt Tiktakista taannoin. Jotkut lopettavat, jotkut palaavat. Näin tämän vaan kuuluu mennä! 

Viikon musiikilliset uutuudet

Viikon musiikillinen pettymys: Se tunne kun lähdet lenkille ja pitkästä aikaa haluat ottaa soittimen mukaan ja pihalla huomaat että soittimen paristot on tyhjät.

Viikon musiikillinen oivallus: Aasinsiltana yllä olevasta tajuat että sullahan on puhelin kuitenkin mukana ja siinä musasovelluksia ja alat kuunnella nettiradiota. Menee se lenkki niinkin ja välillä kiva kuunnella spontaania musaa. Eli sitä mitä radiosta tulee. Tätä lenkkiä tahditti Apulanta, Sanni, Haloo Helsinki.

Viikon throwback: Hanna Pakarinen. Sammuttakaa koko kaupunki. Yks mun lempparibiiseistä koko levyltä. Ehkä vähän melankolinen mutta tavallaan sopii syksyn pimeyteenkin. Tästä sitten oivalluksena se, että pitäisi oikeasti kuunnella Hannan youtube-kanavaa. En vaan ole saanut sitä(kään) aikaiseksi kuunnella mutta se täytyy laittaa nyt to do-listalle. Ehkäpä seuraavalla lenkillä kuunnella youtubea :D

Maija

Viime perjantaina oli se kauan odotettu Maijan keikka Sellosalissa. En edes muista, milloin viimeksi olen ollut Maijaa katsomassa. Odotin keikkaa mielenkiintoisin tunnelmin, sillä uusia biisejä en juurikaan ollut kuullut ja no, muutenkin pitkästä aikaa, sitä ei ikinä tiedä kuinka artisti on muuttunut tai muuttanut keikkoja yms. Keikkahan oli loppuunmyyty ja aika järjettömän aikaisin sai ostaa liput sinne. Itsekin olin myöhässä ja sain lipun takariviin. Ajattelin, että kerrankos sitä nyt sitten takana ollaan ja aika mielenkiintoista nähdä joskus keikka myös takaa. Yleensä olen kuitenkin aina siellä etummaisilla riveillä. Huono puoli on takarivissä, että kuvia ei kyllä sieltä saa millään tavalla. Ehkä hyvä, tulee keskityttyä keikkaan ilman kameraa.

Keikka alkoi mielenkiintoisesti. Jollain uusilla biiseillä ja välillä jopa tuntui, että onko nämä teknosäveliä? Pari tanssijaa ja Maija oli siis lavalla muutaman ensimmäisen biisin ajan. Eka ajatus taisi olla, että mä en tunne näitä biisejä, onko koko keikka vaan näitä uusia biisejä? Harmittaa, kun tuota uutta levyä ei taida saada fyysisesti mistään. Tykkään niin paljon kuitenkin fyysisesti levyistä, että en oikein osaa ostaa Spotifysta tms noita levyjä. Fyysinen levy on kuitenkin fyysinen levy. 

Tulihan se uudistettu bändikin sitten lavalle ja ensimmäinen "vanha" biisi taisi olla liian kauan.  Silloin tuntui ekaa kertaa samalle kuin ennenkin Maijan keikoilla. Ai, että tuo liian kauan kuulosti hyvälle. Satumaatango seurasi sitä ja sitten tuli taas uusi biisi: hyvä ihminen. Mun elämä ja sitten taas joku uusi biisi. Kissavideioita, kesä ja väliaika. Minusta näillä keikoilla väliajat on ehkä vähän turhia, sillä ei niissä kuitenkaan ehdi mitään tekemään ja aika menee vaan pyörimiseen siellä täällä. Tässä välissä kävin nappaamassa "3D-lasit" joita ihmettelin alussa kun monilla oli ne kädessä. Eipä niillä nyt oikein mitään tehnyt kuitenkaan keikalla, pari kertaa taisin katsoa niillä, mutta en sen enempää. 

Väliajan jälkeen ellen väärin muista niin keikka jatkui Eillä. Sitä seurasi lottovoitto, Kristiina, Ingalsin Laura. Ihana oli kyllä kuulla noita vanhoja biisejä <3 Joku uusi biisikin tuli tokalla osiolla. Prinsessa Jää ja totuutta ja tehtävää oli sitten encoret. Nopeasti se keikka meni ja pian sitä sai huomata olevansa jo kotimatkalla. Maijan välispiikit on aina hauskoja ja kysyviä. Ja kiva musta, että oikeasti on välispiikkejä. Ne tuo kuitenkin siihen keikkaan vuorovaikutuksen tuntua että se tunnu biisiltä biisin perään. En enää muista niitä kunnolla, mutta ainakin kysymyksiä ja vastauksia tuli sekä puhuttiin Lenny Kravitsista :D Hienosti oli Maija kyllä panostanut rekvisiittaan. Se hopeinen haalari oli niiiiiiin hieno sekä se pallo, jonka sisälle Maija meni hetkeksi. Katosta tuli kimalteita ja haalari vaihtui viittaan. Siis ihan mielettömän upeita rekvisiittoja! Ennen keikkaa ajattelin että osaanko mä enää olla Maijan keikalla mutta ihan turhaa. Upea, hieno musiikillinen show kaiken kaikkiaan! Laitan tähän show sen takia, koska jotenkin se tuntui siltä, se oli enemmän kuin peruskeikka! Tämä on aina niin hieno huomata, että se keikka tuntuu enemmän kuin pelkältä keikalta vaikka hetkeen ei ole ollutkaan.

Katsotaan, mitä tämä viikko tuo tullessaan ;)

Viikon musiikilliset uutuudet

Viikon sinkku: Jannika B julkaisi tällä viikolla uuden sinkun, riisu kokonaan. Kuulostaa mielenkiintoiselta ja vaikken ole aiemmin Jannikan uraan sen koommin perehtynyt, niin ehdottomasti odotan tämän kuuntelemista. 

Viikon throwback: Tällä viikolla olen ollut Kaija Koon lumoissa. Katselin (vihdoinkin!) Vain Elämään Kaijan päivän ja se oli kyllä hyvä! Oon tykännyt aina Kaijan musiikista ja siitä inspiroituneena piti kuunnella vanhoja Kaijan levyjä ja nostan sieltä mentävä on:n. Tykkään tosta levystä ja voisin kuunnella sitä putkeen vaikka kuinka paljon <3 Jos sitten vihdoinkin saisi tilattua sen yhdenkin Kaijan levyn...

Viikon odotetuin keikkacomeback: Vihdoinkin pääsen tänään kuuntelemaan Maija Vilkkumaata. Maija oli tauolla pitkään ja sitten tuli joku muu mikä ja keikkojakin alkoi putkahdella. Ihanaa päästä kuuntelemaan tänään Maijaa <3. Maija on kuitenkin kuulunut omiin suosikkeihin jo pitkään, vaikka nyt viime vuosina levyt on kyllä jääneet vähemmälle. Ehkä ensi viikko menee Maijan lumoissa.

Ei se ole enää se sama Yö

Vietin torstai-illan Sello-salissa kuuntelemassa Yötä. Pitkästä aikaa. Ensimmäistä kertaa sitten viime joulukuisen. Paljon on muuttunut myös omassa elämässä, mutta tuntuu, että en voi kirjoittaa tästä keikasta ellen palaisi tuohon Jukin ja Daffyn potkuihin. 

En aio siis siitä jauhaa sen enempää, mutta eilen se oli mielessä siinä samalla kun kuuntelin. Päällimmäisenä kait kysymys miksi? Olen tykännyt aina myös Ollista ja Vain Elämäässäkin se oli ihan ok henkilö - en ole Ollivihaaja, mutta jostain syystä eilen ainakin alussa oli mielessä että miksi? Ehkä myös senkin takia, että luin jonkin jutunkin Jukista viikolla. Äsken piti käydä lukemassa tuo oma teksti viime joulukuulta. Olin kirjoittanut, että tulevat Yön keikat tulevat olemaan tunteiden sekamelskaa. No ei. Ei eilinen ollut tunteiden sekamelska. Päällisin puolin oli vain kysymys että miksi? Aina välillä se kysymys tuli myös mieleen ja siitä oikeastaan koko keikan tunnelmat voi tiivistää otsikkoon. Ei se ole enää se sama Yö. 

Mutta oli se silti hyvä keikka! Tykkäsin kyllä, vaikka eihän se samalta tuntunut, kun ei ollut Jukia tai Daffya. Eka puolisko oli akustisia biisejä sekä vähän harvinaisempia, joita ei ole soitettu keikoilla. Nyt kun aloin miettiä ekaa puoliskoa, niin mielessä siintää tyhjää :D Siinä tuli siis tältä uusimmalta levyltä biisejä. Vieraskirja oli oudompi, mikä jäi mieleen. En saanut sua pilviin oli myös minun suosikkini. Tein jotain historiallista ja kirjoittelin mietteitä puhelimeen eilen. Nyt kun avasin puhelimen niin mulla lukee, että punaiset cheek kengät. :D Eli oon ilmeisesti siis ainakin pistänyt merkille, että Ollilla oli punaiset kengät ja niistä on tullut mieleen Cheek. :D Yks, josta tykkäsin, niin voin luopuu mistä vaan.  Sitä en ole liikaa kuullut ja eilen se kuulosti ihanalta. <3 

Tuli ja meni väliaika ja sitten alkoi keikan rockimpi osuus. Tää oli ihan selkeesti mulle mieluisampi, koska enää ei pyörinyt kysymys miksi päässä. Osuus alkoi minne tuulet vie, josta seurasi yötä vastaanottamaan. Onnen hohteessa oli siitä seuraava. Sitäkään ei ole liikaa kuullut keikoilla. En oo ikinä ollut mikään kuorotyttö, mutta se oli siitä sitten seuraava. Sitten mulla on muistiinpanoissa vyss :D Hetken piti miettiä, että mitä ihmettä kunnes tajusin, että vain yksi sydän särjettäväksi. 

Seuraavaksi Olli esitti kauneinta päällä maan. Tässä vaiheessa olisin halunnut sen Jukin lavalle heti. Mun mielestä tää on Jukin biisi, eikä siihen saa muut koskea. Ihana biisi mut väärä esittäjä :D Kiva se oli tietenkin kuulla eilen, koska en muista milloin viimeksi oon sen edes kuullut keikoilla. Tässä kohtaa muuten mietin, että Olli ei ikinä muuten vedä deadlinea. Se olis vähän liikaa. Mun muistiinpanot loppuu Tia-Mariaan. Ainakin lopuksi tuli kiitos ja kunnia sekä rakkaus on lumivalkoinen. Nopeesti se kaksituntinenkin sitten meni, ja kaikesta huolimatta oli minusta ihan kiva keikka. Ei se niin tunteiden sekamelskaa ollut kuin olisi voinut kuvitella, mutta eihän se ole enää se sama Yö, mitä oli ennen. Minulle siis. Pistin merkille myös, että ihan kuin yleisökin olisi ollut vähän erilaista. Siis erityyppistä porukkaa. Liekö fanikunta muuttunut? Vai oliko se paikan takia? 

Ai niin, mietin myös keikalla, että milloinkohan Jaylewisgangilta tulee levy? :D En tiiä saako tollasta miettiä, mutta olin jo mielessä tilaamassa sitä. Juki ja Daffy, teitä ei ole unohdettu! <3

Viikon musikilliset uutuudet

Viikon unohtunut uutukainen: Sitä nyt on turha toistella, että aika menee niin nopsaan, mutta en tajua, että unohtelen puolet näistä uutukaisista. Alkusyksystä uutisoitiin, että Jonna Geagea tekee paluun, ja mikä ei olisi sen parempaa. Muistin tän sitten tällä viikolla, kun löysin youtubesta Jonnan toisen sinkun: arpia polvissa. En vielä montaa kertaa ehtinyt sitä kuuntelemaan, mutta minusta sanat on jotenkin realistiset ja hyvät. Jonnan eka sinkkuhan oli  pumppaa pumppaa joka ei niin paljon säväyttänyt, mutta tämä kyllä säväytti sitten senkin edestä. Eli ei muuta kuin jatkoon!

Viikon throwback: Aasinsiltana vähän edellisestä, Jonnan soolouralta sellainen biisi kuin kotimatka. Se oli mun suosikki jo silloin, ja sitä ollaan kuunneltu myös throwbackina tämä viikko. Se on niiiiiiin hyvä! Lisää tällaista, Jonna!

Viikon uusi sinkku ja yllättävä sooloura: No tietenkin uutinen Olli Hermanin soolouralle lähtemisestä ja laulukielen vaihtumisesta suomen kieleksi. Reckless love ei kuulemma ole mennyttä, mutta Olli on kirjoitellut suomenkielisiä lauluja ja siitä sitten lähti soolouralle. Ensimmäinen sinkku on hei vaan moi. Ja sitä en ole vielä kuullut ollenkaan, eli mielenkiinnolla kyllä kuulen tämän ekaa kertaa!

Viikon yllättävä tajuaminen ja jos vaan osaisin -hetki: Eilen keikalla ollessa päädyin pohtimaan sitä, että voi kunpa osaisi kirjoittaa lauluja. Siis se olisi mun taito, jonka haluaisin osata. Yhtään musiikillinenhan en ole, joten ei mitään taitoa edes laulaa. Olisi vaan niin siistiä osata sanoittaa lauluja! Eli kaikki, jotka tän taidon omaa, niin nostan hattua ja suuresti. Pitäkää kiinni siitä! 

Koska nyt näytän päässeeni vauhtiin, niin luvassa olisi vielä keikkaraporttia eiliseltä keikalta. Yritän saada sen kirjoitettua viikonloppuna niin ei nää keikkakuulumiset jää roikkumaan! Let me see ja vi hörs vaan!

@ Virgin Oilissa

Viikonloppuna päättyi piiiiitkä hiljaiselo keikkojen suhteen, kun Irina esiintyi Virgin Oilissa. Viime kuukausina, tai no oikeastaan tänä vuonna, jokainen keikka on ollut harvinaista herkkua, ja siksipä niistä on nauttinut ihan täysin voimin. Keikka alkoi jo yheltätoista, ja itselle se oli ylläriä että ravintola on aikaistanut keikkojen alkamista. Hyvä näin, sillä ne puolenyön keikat oli kyllä todella myöhäisiä. Syytän äitiaivoja, että tätä juttua keikasta varmaan ei tuu niin paljon :D Enhän mä edes muista, millä se keikka alkoi :D 

Tällä keikalla kuultiin vain yksi Vain Elämää -coveri, joka oli siis teippaa mut kasaan. Hyvä näin, sillä en kauheesti innostunut kuulemaan noita keikoilla. Ennemminkin halusi viime keikallakin kuulla näitä uuden levyn biisejä ja niitähän nyt siis kuultiin ihan hyvin. Kuultiin siis ainakin en olekaan valmis, parane parane, kaaoksen keskellä, taparikollinen, puhallus ja suukko ja kuljetaan tämä loppuun. Tanssi hengittämättä  jäi vielä sitten seuraavaan kertaan. Mun mielestä Irina vähän "huijasi" aina että mikä biisi tulee seuraavaksi. Jossain vaiheessa ajattelin että nyt tulee MHOT mutta eipä tullutkaan :D Lopulta kyllä se MHOT kuultiin. Se oli kyllä kiva kuulla pitkästä aikaa. Samoin kuin liibalaaba. ÄRK ja ÄSM oli myös kivoja kuultavia. 

Keikka tuntui juuri sopivan pituiselta eikä oma väsymyskään kovin paljon haitannut. Oli kyllä todella ihanaa olla keikalla. <3 

Aina näitten keikkojen  jälkeen tulee tunne, että nyt pitää se ja se levy ottaa kuunteluun. Ja ihan yhtä aina sitä ei sitten muista tehdä :D Irinalla on jo niin paljon biisejä, että tuntuu hassulta, että on viimekin viikot kuunnellut vain tätä uusinta levyä. Eli kuuluisat viimeiset sanat, nyt pitää ottaa aiemmatkin levyt kuunteluun :D 

Mä en enää osaa kirjoittaa niin hirveästi näistä keikoista. Ennen sitä osasi, johtuikohan siitä että sen raportin teki aina heti keikan jälkeen? Nyt ei toivoakaan kyllä että jaksaisi tehdä. Oli sen verran kiire muutenkin nukkumaan että piti tulla taksilla kotiin :D Jannella oli taas jotain omia sooloiluita ja Miikakin minusta innostui hieman revittelemään. Se on vaan kiva, että bändiläiset tulee vähän enemmän esille eikä vaan soita taustalla. 

Eli summa summarum, kivaa oli ja toivottavasti taas pääsisi piankin. Pahalta vaan näyttää, Irinalla ei meinaan ole nyt ihan lähiaikoina tiedossa olevia keikkoja, jonne pääsisi. Mitä kauempaan taas menee, niin sen harvinaisempaa se taas on. Eli jaksetaan odottaa ja onhan tässä tulossa tällä viikolla eräs keikka. Siitä sitten lisää loppuviikosta. Eli blogi yrittää pysyä aktiivisena :D

Viimeaikaiset musiikilliset uutuudet

Niin siinä taas sitten meni pari kuukautta ennen kuin tänne ehdin. Allekirjoitan täysin bloggaajien väitteen, että mitä pidempi tauko niin sen vaikeampi tulla blogiin. Näin on. Mutta inspiroiduin Iineksen kirjoituksesta tänään sen verran, että halusin listata asioita blogiin ja pienenpieni visio olisi mielessä että aktivoituisi tänne ja kirjoittelisi juttuja enemmän - omaksi ilokseen. Tästä siis syntyi idea viikon musiikillisista uutuuksista, jonne ajattelin aina listata kuluneen viikon varrelta juttuja, jotka jollain tavalla liittyisi musiikkiin tms.

→ Viikon kirjauutuus: Olli - Yhden miehen varietee. Kirja kertoo Ollista ja artistielämästä. Enemmän siitä voi lukea mm. täältä: https://www.radionova.fi/uutiset/musiikki/a-149629 Varmasti siinä on uusia ja mielenkiintoisia asioita Ollista. Kaikki Ollifanit varmaan hankkinee sen heti! Itse en välttämättä ajatellut sitä hankkia. Ehkä sen voisi lainata joskus kirjastosta ja lukea sitä kautta. Tällä hetkellä on lukulistalla todella paljon niin en tähän hetkeen sitä ehdi kuitenkaan lukea.

→ Viikon yllättävin levy: Jatketaan Yö-teemalla. Nimittäin äskeistä kirjoittaessani löysin sellaisen tiedon, että Yöltä on tänään ilmestynyt levy. Nyt tämä fani menee itseensä ja päättää hankkia aivot ja muistikapasiteettia, koska miksi ihmeessä multa menee kaikki nykyisin ohi? Tarkennetaan vielä sellainen, että kyseessä on akustisia versioita sisältävä nuottikirja/levy. Lisätietoa täältä: https://www.likaisetlegendat.com/hyvan-yon-lauluja/ Todennäköisesti en hanki tätäkään ihan heti, vaikka mielenkiintoiselta se kyllä kuulostaa. Oma suosikkini olisi varmaan en saanut sua pilviin.

→ Viikon (tai tähän kohti voisi varmaan laittaa kuukauden) unohdukset: Vain elämää ja tähdet tähdet. Jatketaan samoilla aivoilla ja todetaan, että en vaan muista katsoa noita ohjelmia. Keväällä seurasin Vain Elämäätä (voi johtua artisteista) mutta nyt olen katsonut kokonaan Jennin jakson ja Cheekin jaksosta puolet. Ja tähdet tähdet ohjelmaa en ole katsonut kertaakaan. Voisi aloittaa siitä Vain elämäästä ja katsoa sitä. Onneksi on olemassa katsomot ja ruudut niin ne näkee sieltä omaan tahtiin. 

Ensi viikolle lupaan keksiä jotain uusia juttuja ja ehkä hieman positiivisempia ja tarkennetaan vielä se että tarkoitus on siis keksiä aina jotain eri viikon x juttuja eli homma ei jatku näillä viikon asioilla vaan ihan joillain muilla. Sen verran spontaani yritän olla ja löytää viikon mittaan jotain kivoja juttuja, jotka nostan sitten tänne. Ensi viikolla saatan keksiä myös muita tällaisia toistuvia sarjoja, koska nämä voisi olla tapa aktivoittaa tätä mun kirjoittelua. Let me see ja toivottavasti kuullaan pian!

Vinkkejä

Heipähei! Pitkästä aikaa. Turha kait "lupailla" sen koommin, koska en kuitenkaan muista niitä :<. Yks sana: aika. No se siitä ja yritetään aktivoitua. Tässä kuitenkin nyt muutama vinkki tälle päivälle:

Sellosalissa Mira Luoti. Tänne menisin itse jos olisin kotona. No siksi koska Mira <3 ja aivan takuuvarmasti ihana ja räväkkä keikka tiedossa. Tämän perjantain kunniaksi sitten lainasin kirjastosta Miran esikoislevyn, tunnelivisio. Eli menkää ihmeessä Sellosaliin, mä nautin levystä. Ollut jo pitkään tää levy ostoslistalla mutta nyt sitten päätin sen lainata kirjastosta. Jokseenkin nopeempi kun en kuitenkaan muista ostaa se. Ja nyt näin kolmen ekan biisin jälkeen sanon että tää on hyvä! Odotin jokseenkin outoa levyä mutta ei tää oo niin outo. Tää on oikeesti hyvä! Tästä siis joskus levyarvostelua tulossa.

Toinen asia. Nylonbeatin Jonna täyttää tänään 40 v. Onnea ihana Jonna! <3 

 Kuva: Iltalehti.

Oon odottanut Jonnan paluuta kuin kuuta nousevaa ja vihdoinkin se on siis tapahtumassa. Jos olette missanneet sen, niin Jonnalta on tullut jo eka sinkku, pumppaa. Ja tänään, Jonnan synttäreinä, tulee toinen, arpia polvissa. Ihanaa! <3 Täytyy varmaan hankkia Spotify jotta pääsee kuuntelemaan sitä. Pienen pätkän perusteella se kuulostaa hyvältä!

Juhannus

Oijoi, miten tässä nyt kestikin näin kauan että pääsee tai ehtii kirjoittelemaan tänne juhannuksen keikasta eli Irinasta Hernesaarenrannassa. Olin kyllä odottanut tätä keikkaa ikuisuuden, että pääsen kuuntelemaan uusia biisejä livenä. Keikka oli minusta 9+ / 10 ja se miksi ei täysikymppi niin siksi koska uusia biisejä tuli suhteellisen vähän. Edes jotain on sentään jotain mutta olin jotenkin odottanut enemmän. Ymmärrän toki että halutaan vetää Vain Elämää biisejä ja hyvä niin, koska nekin on hyviä vetoja Irinalta ja vähän sellaisia erikoisia eikä niitä kuulla taas varmaan esim. ensi vuonna. Onneksi sentään ei satanut ja aurinkokin paistoi ja meno oli huikeeta ja ei ollut mitenkään tungostakaan. 

Viimenen kuva kertoo, kuinka vauhdikas keikka se olikaan <3 Keikka alkoi kaaoksen keskellä. Ihanaa oli kuulla piiiiiitkästä aikaa miksi hänkin on täällä. Tuli ihan sellainen fiilis että pitäisi taas kuunnella noita Irinan vanhempia levyjäkin. Nyt ei oikein enää runosuoni syki niin puhukoot kuvat enemmän kuin sanat. Vain elämää -biiseistä Irina veti sua varten, Lauran päivän biisin (sorry, en muista sitä!) ja Niken päivän biisin. Ihana nekin oli kuulla.

Ihanaa olisi taas päästä Irinan keikalle mutta enpä tiedä milloin sitä pääsisi. Hmph. Elämässä on toki muutakin kuin keikat mutta jostain syystä niin keikoista saa vaan niin paljon lisävirtaa ja energiaa ettei tosikaan. Toivottavasti taas piakkoin olisi keikkaa tiedossa. Siihen asti palailen levyjutuilla, uusilla tuttavuuksilla, liibalaaballa, ja sekajutuilla :D

Uutta

Ihana Jonna <3 Tuntuisi tylsältä nyt kirjoittaa tähän että olen odottanut tätä päivää, vaikka se on kyllä aivan totta. Mutta kivempaa se on aina yllättyä ja lukea lehdistä että joku oma suosikkiartisti on tehnyt paluun uudella musiikilla. Olen tykännyt Jonnasta aika monta vuotta ja mun mielestä Jonnan edellinen levy on ihan aliarvostettu. Joojoo, ei ehkä sitä musiikillista parasta mutta mun mielestä menevää poppia josta tulee hyvä fiilis ja levy, jonka laittaa uudestaan ja uudestaan soimaan. Tällöin levy on musta onnistunut. 

Tässä siis linkki tämän päivän parhaimpaan uutiseen: http://www.is.fi/musiikki/art-2000005263502.html?ref=rss

Tuo uusi sinkku pumppaa täytyy kyllä päästä kuuntelemaan asap, sillä en kestä odottaa yhtään pidempään. Kieltäydyn myös vertailemasta Jonnaa ja Eriniä. Tykkään kummastakin ja ostan aina kummankin levyt :D Tietyllä tapaa Jonna on vedonnut muhun ehkä enemmän ja jotenkin Jonnan musiikki iskee heti ja sitä odottaa enemmän. Eriniin olen lämmennyt hitaammalla syklillä ja Erinin levyjen julkaisu saattoi aina mennä vähän ohikin. Kummatkin niin erilaisia etten edes osaa verrata! 

Ihanaa kun joku myös sanoo suoraan että kotiäitiys ei ole itseä varten ja haluaa myös uran ja ihanaa kun joku puhuu myös suorat sanat väsymyksestä. Kaikki uutiset asian tiimoilta on ihania <3 En malta oikeasti odottaa että pääsisin näkemään Jonnankin taas lavalla pitkästä aikaa! <3

Mutta nyt tämä kotiäiti menee levyhyllyjen luo ja etsii käsiinsä Jonnan levyt. Tiedetään mitä kuunnellaan pojan kanssa iltapäivällä :D

Vain elämää: Duetot

Oon rakastunut. Irinaan ja Samuun ja niiden duettoon <3 Irinan kuljetaan tämä loppuun sai uuden version, kun Vain Elämäässä oli duettopäivä ja Irina nappasi duettopariksi Samun. Muistin taas katsellessani sitä, että miksi mä oikein tykästyin Sunrise Avenueeseen aikoinaan. Toi duetto oli aivan ihana. Mulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia näille duetoille ja ei siis yhtikäs mitään toiveita ja haaveita ja tässä sitä taas oltiin. Silloin ne vaan kolahtaa kun ei odota mitään <3 Tuun niin kuuntelemaan tuota paljon. Ja nyt ne Sunrisen levytkin tehosoittoon. Tällä hetkellä elämä pyörii aika lailla tiettyjen asioiden ympärillä, mutta ainut mihin olen myös keskittynyt niin myös musiikkiin <3 Nyt on vaan saatava Sunrisekin tehosoittoon. Oon myös kuunnellut Vesalan levyä (I know, late mikä late!) joten jos siitä saisin mielipidettäni kehiin myös piakkoin. Toivoa sopii! 

Tänäänhän olisi ollut keikkaa tiedossa, tuo jo ihanaksi perinteeksi muodostunut Helsinkipäivän konsertti. Ja olisin mennytkin sinne, jos tuo säiden jumala olisi ollut hieman ihmisyyden puolella. Mikään ei saa mua kyllä sateeseen seisomaan ja palelemaan. Joten, odotetaan koosteista niistä ja kuunnellaan sitä sitten ehkä netistä N-Y-T! Olishan siellä ollut Erin, Chisu, The Rasmus, ja Kaija Koo. Ainakin noi olisivat olleet taattua menomeininkiä. Ne jotka paikalle suunnittelee menevänsä niin nauttikaa vaikka aurinko ei paistakaan. Hyviä keikkoja noi on ihan varmasti! 

Palataan taas piakkoin jostain ja jollain asialla!

PS: Samu Haberin versiota kerran biisistä on kuunneltu myös urakalla ja perheen pieninkin tykkää siitä niin että alkaa nauraa ääneen :D Se on siis ihan huippu muidenkin mielestä!

Vain elämää Lauran päivät

" Joo ei mulla varmaan mitään sanottavaa ole Lauran päivästä". Eipä vissiinkään. :D Paljonkin. Jotenkin tuntuu että kun ei ollut odotuksia niin sitten se löi niin läpi kaikki odotukset. Ainakin tää perjantain osuus eli Samu, Irina ja Nikke. Niken oon kokenut jotenkin vieraaksi muutenkin kokoajan, ei oo silleen ollut mitään sanottavaa. Silleen aika neutraalia, I would say. Mutta nyt, toihan oli ihan huippu ja jotenkin niin sopiva räppiversioksi ja vaikka inhoankin kirosanoja biiseissä (ja no muutenkin) niin osuvaa toi ja v**tu miks ei :D Huippu lopetus kyllä Lauran illalle! Irinan veto oli taas ihan kuin Irinan oma biisi. En tuntenut sitä biisiä ollenkaan mutta kuulosti ihan Irinalta :D 

Parhain viimeiseksi, mitä muutakaan voi toivoa kuin Samun ääni, espanjan kieli ja hyvä musiikki :D Olin myyty. Tämä meni kyllä ihan ykköseksi ja mun suosikiksi. Samu voisi kyllä laulaa suomeksikin sekä myös espanjaksi. Haluan Sunrise Avenuelta seuraavaksi espanjankieliset levyn. :D

Seuraavaksi on luvassa encoret ja duettopäivät. Encoreiksi mulla ei oo mitään odotuksia niin niistä tulee sit varmaan ihan huiput. Duettojakaan en lähde veikkailemaan kun se on kuitenkin niin vaikeata. Onpahan sit yllätyksiä ja superhyviä esityksiä kun ei taaskaan odota mitään. Ihmeellistä että tää kausi on jo kohta ohi. Hirveen nopeesti mennyt ja ihan mieletön porukka. Ei oo esim. ollut Laurasta mitään mielikuvaa mutta nyt näiden perusteella sehän on hirveen monipuolinen artisti ja suorastaan monitaituri. 

Vain elämää: Samun päivä osa kaksi

No niin, vihdoinkin katsottu kauan odotettu Samun päivä osa kaksi. Ekassa päivässä oli muuten hauskinta se kun Samu huijasi muita että tekevät treenin ja sitten vain ottivatkin aurinkoa :D Tokassa päivässä tekeminen oli valokuvaaminen ja tuli uutena että hänellä on ollut tapana valokuvata harrastuksena kaikkialla. Mielenkiintoista.

Sitten biiseihin. Sanoin viimeksi että odotan Petran vetoa eniten. Veikkasin, että Petra laulaisi englanniksi, mutta vetikin suomeksi lifesaver. Ensin olin että ei hyvä, sitten olin että täähän on paras veto tästä osasta! Vieroksun hieman tota finglishiä mutta ei se tossa biisissä haittaa. Tuo sellaisen hauskan efektin siihen. Kyseessä on kuitenkin vain yksi sana. Toi biisi vois muuten hyvin olla Tiktakin biisi tai Petran oma biisi, jotenkin niin tuttavallisesti Petra veti sen. Robin veti hollywood hills ja aika siten kuten odotinkin eli poikabändimaisesti. Ja se voltti oli mieletön! Laura puolestaan luotti forever yoursiin. Veikkasin, että Samu valitsisi duettoparikseen Irinan mutta toisin kävi, oli vissiin niin lumoutunut Lauran vedosta että valitsikin Lauran. Duetot on myös tässä ohjelmassa jotain aika herkkua. <3 Vielä olisi Lauran päivät ja kyllähän nekin tulee varmasti katsottua mutta en tiedä tulenko niistä tekemään yhtään sen tarkempaa analyysia, sillä ei mulla ole pahemmin mitään mielipiteitä Lauran biiseistä. Se jää nähtäväksi. Riippuu varmaan siitä, että mitä biisejä nuo ihmiset vetävät. Jos ne on tutumpia, niin sitten ehkä. Jos vieraampia, niin sitten tuskin on sanottavaa. 

Täytyy varmaan kyllä vielä kattoa Ollin päivä uudelleen sillä se jäi jotenkin vaisuksi itselle. Johtuiko siitä, että Olli aloitti tän kauden vai mistä mutta ehkä katon sen uudelleen kun Yö on kuitenkin itselle tärkeä bändi.

Vain elämää: Samun päivä osa yksi

Ai vitsit. Oon aina tiennyt että oon hitaasti kaikkiin muotijuttuihin ja ylipäätään kaikkiin mistä ihmiset kohisee sillä hetkellä. Ja niin lämpesin Vain Elämäähänkin pikkasen myöhään :D Noihan on ihan mahtavia jaksoja. Tai sitten on vaan nyt ihan huippuartistit ja ennenkaikkea kun siellä on niin paljon omia suosikkeja niin pakkohan se on katsoa. On siellä aiemmillakin kausilla ollut artisteja joista tykkään mutta nyt on ne lemppareimmat <3. Eilen ja tänään on siis Samun päivät ja katoin just tuon eilisen jakson ja en voi kuin todeta että mikä porukka ja mikä ihminen Samu on <3 Oon pitänyt sitä vähän sellaisena herttaisena ja kilttinä (no sitä se tietty on myös) mutta mikä läpänheittäjä, sosiaalinen ja mieletön ihminen <3 Toistan itseäni: Sunrise Avenuenkin levyt pitää ottaa tehokuunteluun :D (Kiitos tuokaa tunteja lisää vuorokauteen). 

Eilen esiintyivät Olli, Irina ja Nikke ja musta kaikki oli jotenkin niin pysäyttäviä ettei tosikaan. Olli veti suomeksi fairytale gone bad. Eka fiilis mulla oli siitä että Olli tavoittelee jotain parhain hidas  biisi titteliä ja jotenkin tuli hieman itserakas kuva Ollista :o En tiedä miksi? Mutta vetohan oli kyllä todella mieletön. En uskonut että Olli vetäisi englanniksi ja aika jännää oli kuulla suomeksi tuo biisi. Jos mulla oli jo tällainen fiilis, niin en voi kuvitella että millainen fiilis Samulla on ollut kun on kuullut tuon. Irina vetäisi  I don't dancen.  Ja englanniksi! Pisteet siitä Irinalle! Ja voi mikä mimmi, tosi hieno veto sekin! Ihan mieletön Irinan energia! <3 Niken veto oli myös niin ihanan erilainen ja pisteet siitäkin, toi biisi on ihana <3. 

Odotan ihan innolla jo iltaa että näkee tuon toisen osan. En odottanut edes Irinan päiviä näin paljon kuin nyt. Jotenkin menee heittämällä kärkeen Samun päivät kyllä. Toki tässä on taas pieni yllättävä tekijä että milloin sitten nään tuon päivän mutta katon vaikka yöllä, en jaksa sitä odottaa yhtään. Sieltä on tulossa varmaan niin mielettömiä vetojakin! Petraa odotan eniten ja uskon että Lauran vetokin on varmaan aika räväkkä. Robinin veto on varmaan sellainen tyypillinen poikabändiveto :D 

Mutta nyt näihin tunnelmiin, ihanaa perjantaita ja illalla Vain Elämää <3

Vain elämää: Irina osa kaksi

No niin, vihdoinkin sitten on nuo loput esitykset Irinan biiseistä nähty. Nythän ovat jo Niken päivätkin menneet mutta jospa sanoisin muutaman sanan Irinan toisesta päivästä. Ensinnäkin, ihana idea tuo ihmishippopeli :D Tuntuu että tolla jengillä on ihan mielettömän hauskaa tuolla Espanjassa. Samun ja Ollin heitot ja muutenkin :D Ohjelmaa tulee katsottua suu leveällä hymyllä eikä ollenkaan itkien. 

Olli veti vahvan. Mulle tuli jotenkin hirveen suuri tarve kuunnella Irinan vanhempia levyjä näiden vetojen jälkeen. Ihan hieno veto Ollilta kyllä; istuen ja miehekkäästi. Vahva on aina kuulunut mun lempparibiisien joukkoon ja keikoilla se on ihana kuunneltava. Sanat ovat jotain niin hienoa vaikkakin vähän melankolista. Jotenkin tuttua tonivirtasta.

Sitten Petra. Petra veti pokan. Mä veikkasin että Petra vetää jotain menevää. En tiennyt että se veto olisi vaan niin henkilökohtainen. Tuntui että kappale keskittyi kokoajan siihen Petran isäsuhteeseen. Ei tietenkään mikään paha asia tuoda omaa henkilökohtaista juttua siihen. Enemmänkin suuri plussa siitä. Jotenkin sitä sitten kuunteli ihan erilaisella tavalla eikä tavallaan ajatellut että se olisi Irinan biisi :D Viimeisinpänä Samun veto hiljaisuus. Tämän miehen ääni <3 Tämä oli kyllä ihan paras kaikista eikä ihmekään että Irina valitsi Samun biisin duettokappaleeksi. Tekee taas ottaa Sunrise Avenuenkin levyt tehosoittoon. Oon jo miljoonan kerran maininnut että se ääni <3. Samulta oli jotenkin ihana kuulla suomenkielinen veto. Odotan innolla tämän viikon jaksoja joissa on Samun päivät. Pakko varmaan niistäkin tulla tekemään tällaiset samanlaiset koosteet biiseistä. Onhan SA sentään mun lempparibändikin! Eniten odotan noilta ihmisiltä enkunkielisiä biisejä esim. Irina, Olli ja Petra. Petrahan nyt on laulanut Tiktak-aikoina enkunkielisiä biisejä. Eli ei muuta kuin tähän viikkoon <3 

Vain elämää: Irina osa yksi

Tätä osuutta odotin ehkä kaikkein eniten; nimittäin Irinan päivä Vain elämäässä. Irina on ollut ja on edelleen mun lemppariartisti. Ai mistä sen tunnistaa? No siitä että palo keikoille on aivan järkyttävä, kaikki levyt on saatava heti ja ne myös hankitaan heti, levy kuunnellaan omassa kehässä, ja sitä kuunnellaan aivan tuhottomasti, aiemmat levyt ei pölyty koskaan eli niitäkin tasaisesti myös kuunnellaan. Ja syitähän on varmaan miljoona! Ja se legendaarinen; sen vaan tietää että joku on lemppariartisti. Nyt jo ekan osan katsottuani Irinasta välittyi ihan sellainen hirveen positiivinen ja energinen fiilis ja sitähän se mimmi onkin! Keikat ovat aina ihan hirveen energisiä <3 

Eilen siis kuultiin Niken, Lauran ja Robinin vedot; Juulian totuudet, kirosanat ja koko kuva. Vaikka tää Vain elämää kausi on mun lemppari ja aiemmat jaksot ovat ehkä tullu katottua silleen 98,5 prosenttisesti, niin tähän halusin keskittyä todella. (Eli vauvan nukkumassa sylissä, mikäs sen parempaa <3 ) Niken veto oli kyllä mielenkiintoinen. Jotenkin niin erikoista kuulla Irinan biisejä räppiversioina; ehkä se on parasta tässä koko ohjelmassa, se erilaisuus! Robinin versio oli sellainen poikabändiversio, joka oli siis myös ihan mieletön. Lauran versio taas herkisti niin ihanasti ja nähtävästi Irinakin herkistyi todella. Kaikki tunneskaalat kyllä nähtiin näissä biiseissä, niin erilaisia ja niin ihania. Aijai. Mitäköhän sitä odottaa tältä päivältä sitten? Ehkä eniten odotan Ollin vetoa, mielenkiintoista nähdä minkä biisin Olli vetää. Samusta mä odotan sitä, että saan kuulla sen suomenkielistä vetoa. Biisi on ihan mysteeri: se voi olla hidas taikka sitten nopea. Petralta odotan jotain energisyyttä. Petrakin on sen verran energinen, että kappale voisi olla joku energinen veto. 

Ja jos vain elämää ei kiinnosta tänään, niin Mira Luodilla näytti olevan keikka tänään, jonne itse voisin kuvitella suunnistavani, jos olisi tekemisen puute. Ja jos menojalka vipattaa huomenna niin sitten suunnistaisin ehdottomasti Petran keikalle Virgin Oiliin. Jos taas laiskottaa, niin illalla tulee myös teeveestä Profeetat live-keikka, niin ei kun istumaan sohvalle lempiherkkujen kera. Mira ja Petra ovat sellaisia artisteja, joiden kohdalla mulla on joku sitten joskus tunne. Se on sellainen tunne mitä ei pitäisi edes olla. Pitäisi mennä vaan niiden keikoille eikä meinata. No mutta ehkä joskus sitten ;) Tänään kuitenkin Irinan päivä osa kaksi ja siitä tulen kirjoittamaan fiiliksiä, toivottavasti piakkoin.

Levyarvostelussa: Irina Seitsemän

Nyt on kuuntelukertoja kaksin käsin laskettava määrä takana niin on ehkä aika kirjoittaa omia fiiliksiä levystä. Irina julkaisi vihdoin viime kuussa uuden levyn, joka on seitsemäs Irinan levy ja kantaa myöskin sitä nimeä. Ennen tätä levyä olin kuullut vain en olekaan valmis ja parane parane levyn biiseistä. Mielenkiinnolla aloitin siis kuuntelut. 

Eka fiilis joka tuli niin, että nää kaikki biisit on sellaisia jotka iskee. Yleensä on yksi tai kaksi jotka ei vaan iske ja ne tulee skipattua lähes aina, kun levyä kuuntelee. Luin jostain muualta, että Irina on onnistunut tekemään positiivisen levyn. Se pisti ajattelemaan, että onko? Ja mitä sillä tarkoitetaan? Kyllähän siis Irinan aiemmat biisit ovat vähän sellaisia negatiivissävytteisiä, lauletaan eroista, menetyksistä yms yms. Niihin nähden levyllä on kieltämättä positiivissävytteinen tunnelma. Ja sen, minkä huomasin, niin levy on ehkä minänäkökulmasta. Siis että se negatiivissävytteisyys sikälimikäli sitä on, niin on semmosta minähenkistä tai itsetutkiskelua kuin taas aiemmissa ollut ehkä jotain muuta. Erityisesti mieleen jäi ensimmäisten kuuntelukertojen jälkeen tanssi hengittämättä ja puhallus ja suukko. Ne ovat sellaisia hyvänmielenbiisejä, joista tulee sellainen hyvä mieli ja tanssifiilis. Jokaisessa biisissä on minua miellyttävä soundi ja biitti ja joissain jopa tulee erityinen soundi kitaroista tms. En osaa sitä selittää, mutta se on jännä tunne, kun jokainen biisi on sellainen, ettei halua skipata sitä. En sinänsä laittaisi tätä alkuhuuman piikkiin, sillä kuitenkin on jo aika monia kuuntelukertoja takana. Tuntuu, että tää olisi Irinan paras levy <3 Ainakin itselle se on sitä. Kunpa pääsis vielä kuuntelemaan näitä livenä, niin sekin toisi uutta perspektiiviä niihin.

Se on aina jotenkin jännittävä fiilis, kun lemppariartistilta tulee uusi levy. Jos artisti jännittää sitä, että miten se otetaan vastaan, niin kuuntelijana sitä ehkä miettii monien asioiden lomassa mm. sitä, että entä jos mä en tykkää koko levystä? Siihen on jo tottunut, että aina on pari biisiä,  jotka ei vaan iske. Mutta entä jos ei pidä ollenkaan koko levystä? Tämän levyn kohdalla se huoli oli aivan turha, sillä iski niin paljon positiivisemmin kuin mitä osasi kuvitella. Mun mielestä levy loppuu jotenkin todella ihanasti kuljetaan tämä loppuun.  Heti jotenkin tuli mieleen että kuljetaan tämä levy loppuun. Sopivasti se on siis laitettu viimeiseksi biisiksi eikä ole minusta mikään nyyhkyitkubiisi. Sellainen positiivinen biisi sekin siis.

Kirjoittelin tätä postausta aika moneen eri otteeseen (kiitos tuon kaksikuukautisen <3 ) niin en tiedä tuliko edes kaikkea nyt sanottua tai tuliko niitä useampaan kertaan. Jos ei tullut vielä selväksi, niin tämä levy meni heittämällä parhaaksi Irinan levyksi enkä usko että se on edse alkuhuumaa. Katsotaan sitten vuoden päästä ;) Ikävä olisi keikoille, toivottavasti joskus sinnekin pääsee. Tänä viikonloppunahan Irina olisi Lahdessa ja Turussa. Siellä asuvat, menkää keikoille! Keikkoihin asti itselle tulee levy kyllä edelleen tehosoittoon ja yritän ammentaa siitä uusia näkökulmia. Irina vuorottelee Vesalan kanssa ja katsotaan, saanko aikaiseksi jotain raapustettua tuosta Vesalasta. I know, vähän myöhässä, Vesalalta tulee jo uusi singlekin näinä päivinä.

Vain elämää

En ole ko. ohjelmasta kovinkaan paljon välittänyt aiemmilla kausilla, toisin kuin lähes kaikki muut suomalaiset. Oon kattonut aiemmilta kausilta ehkä jotain tietyn artistin pätkiä ja jotain pieniä osioita, mutta nyt kun kuulin, että siellä on mun kaikki suosikkiartistit niin tää kausi on musta ihan paras: Irina, Olli, Samu <3 Ja vielä on kuvattu Espanjassa, en voisi siis parempaa toivoa <3 Harmi vaan sinänsä että tuo pieni jytäilijä aina vähän määrää kuitenkin nää illat että mitä tehdään niin kovinkaan rauhassa en noita jaksoja ehkä pysty katsomaan :D No ei sillä, eilisen Petran päivän katoin samalla kun pieni tuhisija nukkui että käy se sit näinkin ja kaikki keinot sallittu :D No mutta jos sitten vaikka asiaan, eniten odotan Irinan päivää. Yön Ollin päivä menikin jo ja musta tuntuu että katon sen vielä uudelleen ruudusta. Eilen ja tänään on Petran päivät ja eilisen jakso oli ainakin aika hyvä. Jännä nähä että mitä Irina vetää tänään. Sekin on mielenkiintoista että mitä Irina vetää Sunrise Avenuelta. En oo nimittäin pahemmin kuullut Irinan laulavan englanniksi.

Pari levyä odottaa arvostelua ja ne yritän saada pian purkkiin. Ainakin Irinan uusinta on täällä kyllä kuunneltu aika hyvin. Niin ja illan keikkavinkkinä on sitten Yö Circuksessa. Allekirjoittaneelle se ainakin tuli aika yllätyksenä ja olisihan sinne voinut ehkä mennäkin mutta nyt taitaa jäädä väliin sillä tällaiset ex tempore keikat jää kyllä tekemättä tällä hetkellä. Harmi sinänsä, mutta lohduttaudun sillä ettei siellä ole Jukikaan :D

Kuusiviikkoisen mietteitä biiseistä

Keksin tämmöisen pienen vauvaosuudenkin tänne blogiin kun tässä päivät pitkät on myös kuunneltu musiikkiakin perheen pienimmäisen kanssa. Eli täältä tulee nyt vauvan mietteitä näistä biiseistä joita ollaan kuunneltu kotona:

Jay Lewis Gang: Taivas tietää sen:

- Nukuttavaa musiikkia. Ei jatkoon. Äitin huomio: Tähän tulee muuten muutos; kyllä tästä on tykättävä sillä äitikin tykkää. Eli kuunnellaan vaan lisää :)

Irina:

- En tykkää. Naama menee aina mutrulle tästä. Äitin huomio: Kuunnellaan lisää vaan. Uusin levy ei muuten aiheuta mutruotsaa :D

Smurffit: Beibismurffi

- Tästä minä tykkään ja jytään jo tämän tahdissa. 

Yö

- Menettelee mutten jaksa kyllä kovin montaa biisiä kuunnella vaikka keikallakin olin jo joulukuussa.

Irina Seitsemän

Tämmöinen kolahti tänään postiluukusta <3 Vihdoinkin! Ja sen tietää missä tämä perjantai-ilta kuluu, tai pikemminkin miten <3 Levyraporttia myöhemmin.

Hello March!

Ja siinä meni helmikuu ja kohta maaliskuukin jo takana! Jo joku aika sitten JLG:ltä tuli toinenkin sinkku: taivas tietää sen. 
En nyt näin äkkiseltään löytänyt sitä youtubesta tähän vaikka sieltähän mä oon kuunnellut sitä jo useampaan otteeseen. Ja voi että, pakko sanoa, että mä tykkään tästäkin <3 Vähän etukäteen pelotti että minkälaista musiikkia JLG meinaa tehdä ja että tykkäänkö mä siitä oikeasti eikä vain niin että siitä kuuluu tykätä. Mutta voin sanoa rehellisesti että tykkään oikeasti. Semmoista hyvän mielen rokkia kuten ne vissiin ovat jossain itsekin kuvailleet sitä. Odotan kyllä keikkojakin ihan mielenkiinnolla - tai kyllähän jossain ovat jo keikkailleetkin mutta sitten kun itse pääsen niin ai että <3 Yön keikoista en vielä tiedä että milloin ja missä aion olla paikalla - nyt on enemmänkin mielessä JLG.

Muutenkin kaikkea muutakin uutta tullut: Maija Vilkkumaalta uusi single. Ja Irinalta tulee levy 7.4 <3. En malta odottaa!

Kolme kotimaista uutukaista

Vuoden alku on aina jotenkin sellasta kivaa aikaa, sitä sanotaankin että uusi vuodet uudet kujeet. Samaa pätee nyt musiikissakin. Nimittäin tässä viime viikkoina on aivan yllättäen (ainakin mulle) tullut kolmelta mun suosikkiartistilta uutta biisiä ja ajattelin ne nyt koota tähän samaan yhteen ja kertoa niistä. 

Jenni Vartiainen: Turvasana

Jenniltä tuli uutta musiikkia ja eka sinkku on nimeltään turvasana.  Mulle tulee tästä ihan jotain sellaista mieleen, jota ei nyt tänne viiti kirjoittaa :D Se oli siis ihan eka fiilis ko.kappaleesta, no vähän sellaisestahan se hieman kertookin. Ehkä ei niin perusJenniä mutta uppoohan se kaikkiin. Teki Jenni ihan mitä tahansa niin uskon että kuulijat tykkää aina. Jenni on lunastanut jo paikkansa Suomen musiikkitaivaalla.

Disco: Uudestaan

Disco on mun ikuisuussuosikki <3 Se ääni. Tästä äänestä en tule ikinä pääsemään irti eikä tarvitsekaan. Biisi sinänsä ei nyt ihan jalkoja vetänyt löysiksi mutta jokunen kertosäe siinä jää päähän kyllä soimaan. Äsken tajusin myös että täähän on jo toinen "uusi" sinkku. Nimittäin viime vuoden elokuussa on tullut jos sä lähdet. Sekin kuulostaa hyvältä. Tai no, ei tartte enää sanoa että se ääni <3

Irina: kaaoksen keskellä

Tätä en löytänyt vielä youtubesta eikä ole siis sen koommin enempää sanottavaa kun ei ole päässyt vielä kuulemaan sitä niin paljon. Mutta sen mitä olen kuullut, niin kuulostaa ihan perusIrinalta ja alkoihan se tanssijalkaa vipattamaan <3 Jotenkin semmoinen perusIrinabiisi mutta uudella vivahteella <3 Haluaisin kuulla enemmän tätä!

Lisään tähän nyt vain nämä Discon biisit koska vielä kerran se ääni <3 Toivottavasti vielä pääsis Discon keikoillekin jossain vaiheessa. Ja tulisi koko levykin! Täällä ainakin yksi innokas fanikin!

Jay Lewis Gang: Liekki

Tätä on odotettu tai no valehtelisin jos niin väittäisin. Tämä tuli kyllä täysin salamana kirkkaalta taivaalta; enhän mä nyt näin nopeasti odottanut että Jukilta ja Daffylta tulisi uutta musaa. Mutta, hienoa, tää on upea! Tykkään <3 Biisi ei ihan täysin nyt vielä kolahda samalla tapaa kuin esim. deadline mutta kyllä se tästä. Näen jo itseni keikoilla eturivissä Jukia tuijottamassa <3 En sinänsä koskaan sitten pahemmin kait välittänyt Jukin enkunkielisestä musasta mutta mun mielestä tää suomalainen rock on parempi näille. 

Ei muuta kuin kuuntelemaan & kuuntelemisiin <3

Uuden vuoden eka postaus

Viime vuosi päättyi tän blogin osalta aika shokkiuutiseen mutta jospa tää vuosi alkais sitten kivoilla uutisilla :D Jonkin verran uutisissa on ollut vielä tota Jukin ja Daffyn erottamista Yöstä ja kyllähän ne tulee luettua mutta en usko että siihen mitään sen parempaa syytä tulee suuren kansan tietoon. Ehkä joskus tai sitten ei. Mutta hyvä uutinen on se, jonka viime viikolla luin että Juki ja Daffy ovat kasanneet jo uuden bändinkin: Jay Lewis Gang ja ensi viikolla tulee jo eka sinkku <3 Ihanaa! Ootan erittäin mielenkiinnolla sitä. Näin sitä pitää. Tossa bändissä on vissiin myös Frogley ja joku Popedan entinen tyyppi. Nimi nyt voisi mun mielestä olla jotain muuta mutta ei nimi bändiä pahenna vai miten se meni :D Tulen varmasti palailemaan tännekin fiiliksiä tosta sinkusta. Lupaavalta kuulostaa ja keikkojakin on sitten varmaan tiedossa joskus ja ehkä levykin.