Shokki

En olisi uskonut, että olisin tullut näin pian tänne blogiin - ja vielä tällaisten 'uutisten' kera. Eilen oli kiire päivä ja vasta illalla kuulin tai luin mitä oli tapahtunut. Otsikot vilisi silmissä, kuinka Yön laulaja oli antanut potkut kitaristille ja basistille :o Olin ihan että wtf - noin suoraan sanottuna. En jotenkin olisi ikinä kuvitellut tai uskonut että mun lempparibändi hajoaa. Aina tuli luettua Nightwishista, Lauri Tähkä & Elonkerjuusta ja mitä näitä nyt oli, jotka jollain tavalla ovat olleet otsikoissa hajoamisen vuoksi. Yö oli kuitenkin mulle merkittävä bändi - imperfektissä koska nyt tuntuu ettei sitä enää ole. Tai onhan se, mutta ei tulevaisuuden Yö ole enää se Yö jonka keikoilla minä kävin. Onhan Yöllä ollut myrskyisää - tapaus Jussi Hakulinen. Mutta että antaa noin vaan potkut hyvin menneen kiertueen jälkeen? Ja millä tavalla? Tekstiviestillä? 

Ei pitäisi nyt uskoa liikaa lehtijuttuja. Ei sillä, että Juki tai Daffy valehtelisi, mutta asioilla on aina kaksi puolta. Emme tiedä yhtään mitään mitä taustalla on ja on ollut. Pitäisi yrittää ajatella realistisesti ja järkevästi eikä antaa tunteiden vaikuttaa. Mutta, se on vaikeaa. Juki oli mun suosikki. Ei tulevat keikat ole mitään ilman deadlinea. Ketä mä nyt tuijotan keikalla? Ja tuo tapa, jolla tämä(kin) asia tehtiin, niin on itselle aika sanoinkuvaamaton. Noh, tätä tapahtuu jatkuvasti työelämässä joka puolella - milloin koeajalla oleva henkilö sanotaan noin vaan että tää oli tässä, milloin irtisanotaan vääristä perusteista, milloin mitäkin. Ihmiset on vaan ihmisiä ja tekevät kummallisia päätöksiä. Olen aina ollut sitä mieltä, että asiat pitää voida puhua halki aikuisten kesken enkä ymmärrä enkä ehkä tule koskaan ymmärtämään, että tekstiviestillä on heitetty Juki ja Daffy ulos bändistä. Ei saisi tuomita, emme näe tai pääse Ollin pään sisälle, mitä siellä liikkuu tai mitä asiassa on. Ei saisi tuomita ketään, mutta on vaikea kuvitella, että tämä olisi ollut oikea tapa hoitaa tämä asia. Pään sisällä on vain yksi kysymys - miksi?

En halua alkaa spekuloida enempää syillä, että mitä taustalla on. Jotainhan siellä on, kun tähän on päädytty. Ihmissuhteet, kemiat ja yhteenkuuluvuus ovat aika tärkeitä asioita, joita ei vaan käsitä ennen kuin niitä kokee. Itse olen ihminen, joka on avoin, rehellinen ja en voi sietää kaksinaamaisuutta. En pysty olemaan ihmis(t)en kanssa, jotka ovat kaksinaamaisia. Tai ainakin se on hyvin vaikeaa. Loppujen lopuksi on pakko ajatella, tämä oli Yön tarina (itselle). Yö ei ole enää entisensä - eikä koskaan tule olemaan sitä mitä se eiliseen asti oli. En mene polttamaan Yön levyjä ja tulen todennäköisesti kuuntelemaan niitä vielä, mutta jokin on muuttunut. En uhoa, ettenkö enää kävisi Yön keikoilla, sillä hyvinkin saatan käydä. En pistä Yötä boikottiin, sillä tulen kuitenkin kuuntelemaan niiden levyjä ja mahdollisesti käyn vielä keikoillakin. Keikkoihin menee aikaa ja sitten kun menen niille niin ne on jotain uutta ja ihmeellistä. Tunteiden sekamelskaa, todennäköisesti. En olisi uskonut että viime lauantainen keikka oli sitten se viimeinen keikka. Mitä tästä opimme? Elä hetkessä, äläkä murehdi turhia, koskaan et voi tietää milloin et enää koe jotain asiaa. Keikka oli hyvä ja säilyy muistoissa vielä pitkään ja hetkessä siitä tuli entistä parempikin keikka, koska se jäi viimeiseksi tällä kokoonpanolla.

Toivon Jukille ja Daffylle nyt rauhaa asian käsittelemiseen ja uusia, mukavia uria <3 Uskon että kaikella on aina tarkoituksensa. Niin tälläkin. Jos jossain ei ole hyvä olla, niin on aika muuttaa suunnitelmia. Loppuun haluan vielä laittaa nyt jonkun Jukin biisin, koska Juki oli mulle Yössä se ykkönen <3

35 vuotta

Otsikko ei suinkaan ole mun ikä vaan tää postaus on omistettu eiliselle ja Yön juhlavuosikiertueen päätöskeikalle ;) Lippu oli ostettu jo joskus maaliskuussa ja meni tosiaan useampi kuukausi etten edes muistanut sen olemassaoloa mutta koittihan se sitten vihdoin se joulukuun 10. päivä ja sai vielä nautiskella ihanasta musiikista ja juhlavuosikeikasta <3 Oon ehkä kerran ollu tuolla areenalla ja no, odotukset oli tyypillistä areenakeikkaa. Sattuneesta syystä en lähtenyt ryysimään eturiveihin vaan jäin suosiolla puolivälin tienoille tai jopa taaemmas. Eiks aina oo sanottu että mikseripöydän luona oo parhaimmat soundit? ;) No se oli tällä kertaa tavoitepaikkana. Keikka koostui kahdesta eri osiosta ja välissä oli about puolentunnin mittainen väliaika. Eka osio oli vanhempaa Yön tuotantoa eli 80- ja 90-luvulta. Oma fiilis oli jollain tasolla vähän poissaoleva, en tiedä mistä johtui. Johtuiko siitä ettei ollutkaan tällä kertaa siellä eturiveissä ja tunnelmaan ei ihan heti päässyt alussa tai se vaan vei hetken enemmän. Keikka alkoi likaisilla legendoilla ja tässä osiossa oli Ellinoora vierailevana tähtenä. Areenakeikoissa on aina se hyvä puoli, että puitteet on jotenkin niin suurta ja siellä on ihan eri fiilis kuin pienissä klubeissa. Valot ja kaikki muu on vaan niin paljon hienompaa suurissa piireissä. <3 

Kaikkia tuollaisia hienoja efektejä oli mukana kuten yllämainitussa kuvassa valoilla tehty Yö-teksti. Kuva on muuten sinänsä hauska että olen onnistunut taltioimaan Jukin ja Daffyn kitaraheilutukset :D Pieni väliaika ja keikka jatkui sitten uudemmalla tuotannolla. Tiedä sitten mistä johtui mutta oma fiiliskin oli parempi tokalla puoliskolla. Ei sillä ekalla osiollakaan mikään huono fiilis ollut mutta selvästi parempi oli toka osio. Tiedä sitten johtuiko kappalevalinnoista vai mistä mutta tällä kertaa nyt vaan pääsin enemmän fiiliksiin tokassa osiossa. Ihan mielenkiintoista kyllä olla takana välillä, eikä aina rynniä eteen :D Ei sinänsä kaduta, sillä kaikki hienot valot ja muut efektit on musta parempia kun niitä katsoo taaempana. Ja efektejä todella oli tuolla: pyrotekniikkaa käytetty hienosti aina välillä <3 Ihanaa. Keikka kyllä kruunasi tämän keikkavuoden ja oli todella hyvä. Vaikka pakko ehkä silti todeta että en tiedä oliko tämä nyt omasta mielestä ihan paras Yön keikka mutta 9½ annan silti arvosanaksi :D

Ihana Suvi Teräsniska tuli laulamaan Särkyvää kappaleen ja Juha Tapio oli myös vierailevana tähtenä. Lavalla nähtiin myös espanjalainen flamencotanssija minne tuulet vien aikana. Ihanat espanjafibat <3 Juki lauloi katujen kuningattaren <3 Sitäkään ei ole noilla muilla keikoilla pahemmin kuullut joten ihan kiva että oli vähän speciaalia Jukillekin. Vaikka mä olisin kyllä kuunnellut Jukin laulua enemmänkin mutta tällä kertaa oli vain yksi kappale. 

Keikka päättyi rakkaus on lumivalkoiseen ja "lumisateeseen" aka paperisateeseen <3 Se oli ihan hieno päätös vaikkakin vähän ei-niin-yllättävä. Ihan hieno päätös tälle vuodelle kuten jo sanoinkin ja on se vaan yksi suosikkibändeistä tämä Yö <3 I love you guys! Nähdään taas joskus jossain keikalla mutta siihen asti kuuntelemme täällä kotona teidän levyjä. <3 Jään odottelemaan ensi vuoden keikkoja vaikken nyt tällä kertaa suunnittele mitään keikkoja ensi vuodeksi mutta kyllä niitä varmaan ilmaantuu.

Yritän ettei blogi nyt hiljenisi kovinkaan paljon mutta sitähän ei koskaan tiedä. Aika menee niin nopeesti että kohta on jo ensi vuosi ja uudet kujeet. Mutta täytyy sitten ainakin tulla raapustelemaan jotain levyistä jos tässä nyt tulee hieman keikkataukoa.

Erin: seliseli

Ensimmäisen kerran kuulin näitä uusia biisejä Sellosalin keikalla ja silloin tuli levyn nimikkoraidasta seliseli kyllä sellainen tunne, että tää on mun biisi! Eika suinkaan sen takia että numerot täsmää ;) Mutta tää on varmaan asia jota lähes jokainen nainen joutuu kohtaamaan elämänsä ajan ja en voi edes kuvitella miltä se julkkiksista tuntuu kun saavat sitten julkisesti vastata tähän kysymykseen. Eli kiitos Erin, että puit kaikkien naisten ajatukset biisin sanoin :D Nyt voidaan huudattaa vaan tätä biisiä kaikille kysyjille! Ehdottomasti levyn paras ja mun suosikkibiisi <3

Gangsta. Tästä sitten ääripäähän. Eka fiilis oli että mitä hittoa?! :D Ja tämä ei ainakaan säväyttänyt ekalla kerralla. Mutta sitten tapahtui jotain ja mähän tykkään tästä noin kahdensadanviidenkymmenenyhden kerran jälkeen. Eli biisi on elävä todiste siitä, että kuuntelemalla biisit paranee. Näin kävi tämän kohdalla. 

Kaikki eroaa. En tiedä olenko itse todella positiivisella mielellä viime vuodet vai mitä mutta nyt ei enää tämmöset pienesti negatiiviset biisit uppoa muhun. Tai ainakaan tämä ei ihan täysin uponnut ja kieltämättä tästä tuli vähän sellainen päiväkirjamaisuus. Plussaa toki soundeista. Sydäntä särkee oli eka sinkku tältä levyltä ja multa se meni kyllä vähän ohi. Eka fiilis oli silleen että no ihan ookoo ja vähän sama kuin edellinenkin biisi miinus soundit. Kyllähän sitä nyt kuuntelee mutta ei se topkolmoseeni yllä. Ehkä se johtuu vaan siitä että nyt ei negistellä. Muijalauma biisissä on feattaamassa SOFA. En oo yhtään räpin ystävä mutta tää ei kuulosta pahalta ja en edes hyppää biisiä yli vaan se todellakin tulee kuunneltua. Mahtavaa että tässä levyssä on niin monen erilaisia biisejä eikä vaan samaa kaavaa kaikki biisit. Erin menee todellakin laidasta laitaan tällä levyllä. Osa biiseistä on ehkä hieman surumielisiä, mutta ehkä ne on just niitä jotka kaikki kokee jossain vaiheessa elämässä. Sä et oo enää mun noudattaa myös samaa surumieliskaavaa mutta tää on ehkä itelle sellainen perusitkuvirsi. Eikä näitä surumielisiä kappaleita oo sinänsä yhtään liikaa kun ne kaikki ovat kuitenkin erilaisia. 

Kuva napattu jklpaviljonki.fi:stä.

Miten tätä ollaan? jää ehkä itselleni vähän etäiseksi. Soundista kuitenkin plussa. Tämän biisin voi kyllä ottaa itselle lähes asiassa kuin asiassa. En tiedä mistä Erin on kirjoittanut tämän mutta tämän voisi liittää kyllä vaikka mihin. Anna kun mä yritän tästä tulee mieleen taas välispiikki, jossa Erin kertoi että mistä tämä kertoo :D Sanat on kyllä kirjoitettu aika laidasta laitaan elämästä ja varmasti juuri siitä jossa kolmi/nelikymppisen naisen mieli liikkuu. Kohta hänen on Erinin mukaan kirjoitettu ihan omasta hääpäivästä. Loppua kohti levy jää hieman vaisuksi. Johtuuko se siitä että paras biisi tuli ekana? Vai ovatko levyn loppubiisit suht neutraalia jotka eivät herätä sen koommin mitään tunteita? Hmmm... Livenä tosin levyn parit vikat biisit kuulostavat hyvältä ja paremmalta.
Äärimmäisen suuri plussa siitä että Erin on tehnyt tekstit kaikkiin biiseihin <3 En voi ymmärtää että saa aikaan näin makeita biisejä, sillä multahan ei sanoitus luonnistu sitten yhtään :D Sinänsä olisin kyllä voinut ottaa pari biisiä lisääkin levylle koska levyllä on vain  9 biisiä.

Kaiken kaikkiaan ihan mahtava levy joka paranee kuuntelemalla, kuuntelemalla ja kuuntelemalla. <3

En olekaan valmis

Niinhän se seuraava keikkakin kolkutteli aivan nurkan takana ja nyt sekin on sitten ohi. Matka kävi eilen myös Sellosaliin ihanaisen Irinan keikalle. Irinan keikoissa on se hyvä puoli että tietää että on takuuvarmasti hyvä ja reipas keikka tiedossa. Aloin miettiä hieman ennen keikkaa että toisaalta se ei ole hyvä asia koska tietää sen eikä ole mahdollisesti tiedossa yllätyksiä. Irina ja bändi nimittää tätä kiertuetta toivelaulukiertueeksi ja en ole itseasiassa ihan huomaamatta edes käynyt missään somessa katsomassa ihmisten toiveita saatikka että nyt olisin edes toivonut mitään. Sinänsä hyvä näin, koska nyt se koko settilista oli ihan uutta mulle. Tein muuten jotain historiallistakin. Nimittäin kirjoitin biisilistan ylös, wohou: tässä se siis tulee:

koko kuva

uuteen aamuun

kuurupiiloa

seinät

vahva

lainasiivet

en olekaan valmis

miksi hänkin on täällä

jälki

hiljaisuus

parane parane

näe minut tässä

kirosanat

****

kuolee hiljaa

pokka

Jos nyt oikein sitten olen kirjoittanut, niin tuossa se sitten oli. Oma henk.koht. suosikkini oli seinät. Sitä ei kovin usein ole keikoilla kuultu. Myös uusia biisejä odotin innolla ja hyvältähän ne kuulosti. Keikka meni aika vauhdikkaaksi loppua kohti ja perusencore oli taas kuolee hiljaa - pokka. Aina kyllä niin toimiva. <3 Irina oli suhteellisen riehaakkaalla tuulella - perusirinamaisuutta. Kyllähän sitä olisi enemmänkin kuunnellut ja muutamia omia suosikkeja jäi kuulematta mutta eipä se oikeastaan haittaa. Aina on levyt ja videot <3 Ja tulee uusiakin keikkoja! 

Pakko kyllä olla niin iloinen uudesta työpuhelimesta, Samsumg S6:sta, siis sehän on parempi kuin muutaman vuoden takainen kamera. Tai siis kamerapuoli. Oon nyt näillä viimeaikaisilla keikoilla ottanut kuvia enemmän puhelimella kuin kameralla ja näin sanoo siis henkilö jonka mielestä puhelin oli puhelin ja kamera kamera :D Nyt on taas muistoja messissä syksyä ja talvea varten. Pienesti himottaisi se ensi lauantain keikkakin mutta en tiedä. Hmm... 

Ei voi sanoa että tämä keikka oli takuuvarmaa Irinakeikkaa koska mulle se oli ainakin jotain enemmän. <3 Vaikkei nyt silleen suuremmin yllätyksiä tullut mutta jotenkin niin ihana fiilis koko keikan ajan ja olishan sitä lisääkin voinut kuunnella. Levyä odotellessa <3

Seliseli

Pitkästä aikaa keikalla <3 Vaikka tässä nyt on keikkatahti hieman hiljentynyt niin silti ne keikat ovat mielessä kyllä ja tuleehan sitä tsiigattua artistien keikkakalentereita. Erityisesti olin odottanut Erinin näkemistä, sillä eihän hanta oo vähään aikaan nähtykään. Niin paljon tapahtunut viime levyistä ja Erinin uusi levykin tulee jo ensi kuussa! Mielenkiinnolla siis matkaan...

 

 

Mikä siinä onkaan, että mitä lähempänä keikka, niin sen kiire sinne tulee aina. :D No ehdin kuitenkin ihan hyvin ja jäihän siinä useampi minuutti aikaa ennen keikkaa. Istumakeikat ovat aina niin erilaisia kuin klubikeikat, mutta olin vakuuttunut, että Erin ottaa kyllä haltuun salin ja olihan se loppuunmyytykin! Ekalla puoliskolla tuli pääosin vanhempia biisejä sekä ekalta että tokalta levyltä ja keikka kyllä soljui kivasti eteenpäin. Tykkäsin erityisesti siitä, että Erin kertoi tarinoita biiseistä ja toi pienen ripauksen jotain extratietoa niistä kuten esimerkiksi on elämä laina -biisissä Erin oli hokannut että se on täydellinen lapsille (siis että sen laulaa niinku lapsille) Antaa ihan uuden säväyksen biisistä. Anna minun yrittää taisi olla eka biisi uudelta levyltä ja ihan kivan rempseäkin sekin. Tuli väliaika ja pieni tauko ja keikka sitten jatkui taas. Ainakin musta tuntui että toisella puoliskolla tuli enemmän uusia biisejä kuten esimerkiksi seliseli. Joka muuten on saanut alkunsa siitä, kun naisilta aina udellaan lapsista. Aivan loistava biisi! Minäkin rupean sitä soittamaan kaikille :D Tämmöiset pienet kivat tarinat tuovat sitä henkilökohtaisuutta biiseihin ja jotenkin itekin saa siihen uutta perspektiiviä. Ihana Erin kun jaoit biiseistä kertovia tarinoita <3

 

Kyllähän se levy on pakko hankkia ensi kuussa. Sen verran kivalta keikka ja biisit kuulostivat. Erin on kyllä noussut mun listalla nyt taas kärkeen :D Miten tässä aina käy näin että keikan jälkeen sitä muistaa tiettyjen levyjen olemassaolon :D Ja nää keikkaraportit on aina tämmöstä hehkutusta kun sinne keikalle sitten lähtee suht harvoin niin sitten on jo pienimmistäkin asioista ihan pähkinöinä <3

 

Lokakuu on kyllä ihan kiva kuukausi, sillä aivan nurkan takana odottelee jo seuraava keikka ;) Siitä lisää myöhemmin. En malttais sitäkään odottaa.

 

 



Pari biisiä

Hellou syksy ja kynttilät ja hämyiset keikat! Syksyssä on monia hyviäkin puolia esim. tää syyskuu on ollut ihan kiva. En kyllä tullut jorisemaan syksystä vaan pari biisivinkkiä halusin tulla kertomaan. Ja keltäs muultaan kuin ihanaiselta Irinalta on tullut pari sinkkubiisiä, toinen jo joku aikaa sitten elitämä:

Ja toinen parane parane jota en kylläkään vielä löytänyt youtubesta. Mut sen löytää Spotifysta, iTunesista, Deezeristä ja vastaavista digiajan palveluista :D Molemmat biisit on mun mielestä takuuvarmaa Irinaa joista tulee hyvälle tuulelle vaikka sanoma ei ehkä oo kovin positiivinen. Odotan Irkun tulevia keikkoja innolla <3 
Eli ehkä tämä blogikin taas vilkastuu, ainakin jonkin verran. :D

Kuopiossa

Tää blogi alkaa muistuttaa lähes pelkästään Yön keikkablogia sillä vaihteeks taas Yön keikalla tuli oltua tuossa viikonloppuna ja tällä kertaa Kuopiossa viinijuhlilla. No, mikäs siinä, hyvä seura, ihana ilma, kiva tunnelma ja loistava musiikki. What more you will need <3

 

 

Olosuhteet huomioon ottaen pääsin suhteellisen lähellekin vaikka tarkoitus ei kyllä todellakaan ollut eturiviin mennä. Onneks on nykyajan hyvät kamerat niin kauempaakin saa hyviä kuvia - tai ainakin itselle riittävän hyviä. Keikka oli kyllä alusta loppuun ihan mielettömän hyvä. Jotenkin hyvä fiilis alusta loppuun ja hyviä biisejä tuli. Pientä muutosta oli havaittavissa biisilistassa ja sehän aina onkin yhtä piristävää. Pientä jännitysmomenttia toi vieressä oleva tuhannen tuubassa oleva pariskunta joka hädin tuskin pysyi pystyssä mutta toisella silmällä kun niitä piti silmällä niin hyvin pärjäsi :D Eikä muuten vaan en vaan halunnut jäädä niiden alle jos ne siitä vaikka horjahtaa :D No, mitä voi odottaa paikassa jossa on tarjolla viiniä :D

 

Juki lauloi vihdoin deadlinen ja kaksi vapaata kättä. En sinänsä ole edes kaivannut deadlinea mutta olihan se aika mahtavaa kuulla pitkästä aikaa <2 Sopii hyvin festareille ja ulkoilmakonsertteihin. Kaksi vapaata kättä on kyllä lähes yhtä hyvä kuin deadline. Kivan menevä ja hyvät sanatkin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiitos Yö, viinijuhlat, Kuopio ja kaikki muu <3 Oli kivaa ja toivottavasti nähdään taas pian Yön kanssa ja Kuopionkin kanssa!

 

 

Helsinkipäivänä

Mulla on soinut koko päivän päässä Cheekin fiiliksissä. Ei, enkä ollut eilen edes kattomassa enää vaan ehkä se vaan kertoo että eilisestä konsertista tuli ihan hyvä fiilis (taas). Olimme siis Kaisaniemessä, noin tuhansien muiden ihmisten kanssa :D Se on ehkä todettava tähän heti alkuun että tänä vuonna itselle siellä ei ollut niin paljon hyviä artisteja kuin esim. menneinä vuosina. Ainut jonka halusin nähdä oli Maija. Maijan paluu on mennyt tavallaan multa jotenkin ohi tai ei se ohi ole mennyt vaan jollain tasolla ei vain ole ehtinyt kiinnittää siihen huomiota. Uusi levykin löytyy mutta keikkoja vaan takana nolla. Onneksi se siis eilen kuitenkin korjaantui ja pakko sanoa että on varmaan heti hankittava lippu sinne Maijan Hernesaaren keikalle. Tuli jotenkin niin ihana fiilis Maijasta <3

En edes viitsi laskea että kuinka kauan viimeisestä Maijan keikasta on mennyt mutta aivan liian kauan. Se oli muuten eka biisi eilen jonka Maija esitti. Oon jotenkin kuvitellu että nyt Maijan keikoilla on vaan niitä uusia biisejä ja oon sivuuttanut ehkä ne juuri siksi. Tykkään kyllä niistä uusistakin biiseistä - ainakin osasta - mutta vanhemmat biisit on tietenkin <3. Siksipä oli ihanaa kuulla niitä eilen livenä. Ei, lottovoitto, satumaatango kuultiin ainakin. Kissavideoita lisäksi. Sen biisin aikana lavalla oli myös ihmisiä yleisöstä. Varmaan aika huisia päästä lavalle noin suuren yleisömassan eteen. 

Muutama muu sananen muista artisteista. Tai no, eihän me oikeastaan muita nähty :D JVG oli ennen Maijaa ja se sai kyllä yleisön villiksi - sekä aikuiset että lapset. :D Sitä ennen oli Anssi Kela jonka aikana me saavuttiin paikalle. Anssikin lauloi niitä vanhoja hittejä. Illan päätti Cheek joka nyt vähintäänkin sai ihmiset liekkeihin. Liekeissä. Olishan se ollu kiva nähdä mutta jotenkin se ihmispaljous silloin illalla sai minut ahdistumaan.

Mutta kiitos Maija ja muut, kiitos Helsinki, nähdään taas ensi vuonna! Ei kiitokset menee kyllä ehdottomasti lokeille. :< Toivottavasti teitä en näe ensi vuonna :D

Yö @HSR

Ja taas mentiin eilen! Tällä kertaa olin tutustumassa Hernesaarenrantaan. Tuo kaikkien hehkuttama ihana paikka. Olihan se ihan kiva paikka; yllättävän kivakin, ehkä hieman kaukana kauempana mutta mikäs siinä hyvän sään sattuessa piipahtaa siellä. Ja miksipä ei jos siellä on Yö esiintymässä. 

Onkohan tää jokin Yöblogi kun viime kertakin oli Yön keikalta? Ei ollut eturivikeikka vaikka tällä kertaa aika eturivissä olinkin. Tosi kivoja nää arkikeikat kun ne alkaa niin ajoissa ja ehtii ihan hyvin ja valoisalla vielä kotiinkin. Nyt oli sellainen fiilis että ei huvita kattoa keikkaa linssin läpi ja kuvat jäi taas vähän vähemmistöön. No okei, ehkä akut alkoi hyytyä sekä kamerasta että puhelimesta :D Mut oli kyllä ihan mahtavaa vaan nauttia keikasta ilman mitään pakollisia kuvia. Keikka taisi alkaa  vie mut minne vaan:lla. Edellinen keikka oli vähän sellaista ensijännitystä uusien biisien suhteen, nyt jo osasi odottaa mitä tuleman pitää. Muutamia uusia biisejä siis kuultiin kuten erakko, puolet taivaasta puolet helvetistä, yhteinen sydän ja Jukin ihana(!) kaksi vapaata kättä. Se oikeesti lyö melkein vertoja deadlinelle - ja se on jo paljon! Toinen Jukin biisi oli oikee enkeli. 

 

Nyt on jo levyäkin kuunneltu vähän enemmän ja kohta vois lykkiä jopa ehkä levyarvostelun. Kesä on siitä ihanaa aikaa että valon määrä ja lämpö (joka eilen kyllä loisti poissaolollaan) ovat niin ihania asioita joita ei talvella edes muista. On ihanaa tulla valoisaan aikaan kotiin, on ihanaa pukeutua keveämmin ja auringosta nyt puhumattakaan ja ulkoilmakeikkoja nyt yhtään väheksymättä. Sunnuntaina olisi perinteinen Helsinkipäivän konsertti. Kiva kun se osuu viikonlopulle niin ei tartte miettiä aikaisempaa töistälähtöä :D Saas nähdä mihin mieli suuntautuu sunnuntaina - ehkä siis kuulemme pian! <3

Eturivikeikalla

Kiitos onnettaren, kiitos Suomipopin ja kiitos Yön että sain olla mukana ihan ekaa kertaa Eturivikeikalla - joskaan ei kuitenkaan eturivissä mutta melkein ainakin! Onnetar oli myös niin suosiollinen että ajatteli mun nauttivan keikasta ilman kameraa ja unohdin siis kameran kotiin mutta voi että, mitä vaihtelua kuitenkin! Jotenkin sitä on aika kamerariippuvainen keikoilla - näin varmaan haluaa varmistaa muistot jälkikäteen ja aina pakkaa kameran mukaan ja sitten ei huomaakaan kun katselee keikkaa linssin läpi. Näinpä oli siis ihan onni että kamera kaikessa kiireessä unohtui kotiin. Noh, nykyajan tekniikka mahdollistaa kuitenkin jotain kuvia sillä puhelin :D

 

Äärimmäisen mielenkiinnolla odottelin keikkaa, kun siellä kuullaan uusia biisejä - joskaan en ole vielä saanut levyä hankituksi (tarkoitus kuitenkin on!) Keikka alkoi vie mut minne vaan jonka jälkeen taisi tulla likaiset legendat. Kuorotyttö kuultiin myös yleisön pyynnöstä ja ihmisen poika. En ole edelleenkään kovin innoissani ihmisen pojasta - tuleekohan se innostus siihen biisiin joskus?! Ehkä sitten kun on saanut poikalapsen :D Jossain vaiheessa siirryttiin tietenkin siihen että Jukille annettiin estradi ja pari biisiä. Toinen oli oikee enkeli ja toinen uusi biisi kaksi kata vapaana.  Erittäin mielenkiinnolla kuuntelin tätä uutta biisiä ja kuulosti minun korviini hyvältä. Odotin jännittyneenä että onko se hidas vai nopea ja hetken sadasosasekunniksi tuli mieleen että onko tama nyt mun ikuisuussuosikki deadlinen korvike?! Mutta ei, ei se yhtään deadlinelta vaikuttanut vaan paremmalta. Sanoistakin sai selvää ja kuulosti herkulta <3

 

Yleisö oli minun mielestä erittäin fiksunoloista - ei tönimistä, tuuppimista eikä muuta ärsyttävää - tosin muutamia huuteluita bändille mutta ainahan se on niin eikä ne ainakaan allekirjoittanut häiritse. Johtuikohan keikan alkamisajankohdasta tai sitten kuvaavista kameroista?! :D

 

Että semmoinen tiistai-ilta, keikan kruunasi lasi skumppaa keikan jälkeen <3 Ei mitään miljoonavoittoja casinolta mutta kokemus tämäkin voittoja rikkaampina. Lisää näitä ja lisää onnettaren suosikkeja :D Palataan taas jossain vaiheessa.



Siistii

Ai vitsit miten siisti fiilis tällä hetkellä. Niin siistii; kesä tulee, kivoja tuulia musiikkirintamilta, ei voi valittaa <3 Erin on julkaissut uutta musaa. Maijalla olis ollut tänään keikka (mitä hittoa mä teen siis kotona? :D ) Yöltä on tänään ilmestynyt uusi levy ja mitä vielä <3 Paulaa ja Miraakin pitäis ehtiä joskus moikkailemaan. Liikaa tapahtumia mutta me likes. Täysin turha postaus mutta tuli vaan jotenkin fiilis tulla kirjoittamaan fiiliksiä. 

Grindaa ja flowaa

Meinasin kirjoittaa että eilen tuli oltua ekaa kertaa erään artistin keikalla mutta enhän ollut ekaa. Vuonna 2010 oon ollut Annan keikalla ja on se nähty pienesti muuallakin. Mutta olihan se mentävä vähän ex tempore eilen kun tässä naapurissa olivat ja ei voi edes kaduttaa. Keikka oli aikaisin, milloinhan olisin tullut valoisaan aikaan jo keikalta?! Anna oli ihanan energinen ja pirteä ja muutenkin keikka oli tosi kiva ja energinen kokemus. Edes Irina ei tainnut saada porukkaa jo noin aikaisin keikkaa seisomaan ja jammailemaan :D

Kaikki keikan biisit oli suomenkielisiä ja Annan uudelta levyltä ja mulla ei ainakaan ollut mitään tietoa niistä muuta kuin ehkä yhestä tai kahesta. Mutta silti keikka meni tosi nopee ja kokoajan oli kyllä ihan fiiliksissä ja silleen eri tavalla kuin jollain Irinan keikalla. Uus keikkatuttavuus on aina ihan superbueno idea. Enemmän näitä <3 Keikka alkoi sillä tutulla hittibiisillä ja muutenkin tuli huominen on huomenna  ja  bandana. Kaikki muut biisit oli siis mulle ihan uusia tuttavuuksia mutta Anna oli jotenkin niin ihanan energinen koko keikan ajan ja harvoin näkee tuollaista energisyyttä.

Oon tykännyt Annan musiikista muutenkin ja levyjäkin multa löytyy useampia. Annan musa toimii erityisesti juoksumusana ja juoksupoluilla onkin tullut kuunneltua hyvin paljon sitä. Ihana veto myös Annalta tämä suomenkielinen levy. Uskon, että tämä tavoittaa paremmin myös muita kuin faneja. Tavallaan myös toivoisin, että vielä jonain päivänä Annalta ilmestyisi espanjankielinen tai portugalinkielinen levy <3 Kaikki niitä kieliä rakastavat kyllä varmasti myös rakastaisi sitä levyä. No minä ainakin!

 Ja vielä tähän loppuun, hei nyt alkaa kesä ja tää on mitä mahtava kesäbiisi! <3

 

Syvällistä

Avasin bloggerin. Mietin hetken. Mitä hittoa? Jään kuuntelemaan taustalla soivaa musiikkia. Tällä kertaa Hannan sammuttakaa koko kaupunki. Ei ehkä sovi kevääseen tai kesään mutta silti vaan niin hyvä biisi Miksi se on niin että mollivoittoiset biisit kolahtaa? 

Musiikki merkitsee paljon. Joillekin todella paljon. Jotkut eivät voi olla päivääkään ilman musiikkia, jotkut kuuntelee musiikkia silloin tällöin, jotkut tarvii sen lenkille. Olen miettinyt viime aikoina aika paljonkin mitä musiikki minulle merkitsee? Taannoin oli aika jolloin ei voinut kuin keskittyä yhteen asiaan ja jotenkin keikat ja musiikki vaan jäi. Nyt olen huomannut että työmatkalla aamulla saatan kaivaa soittimeni ja laittaa lempparibiisini soimaan ennen kuin saavun työpaikalleni. Tuntuu siltä että voi taas alkaa elää kaiken suhteenkin. Tähän ei vaan liity se että skippasin Miran keikan viime viikonlopulta ihan pelkästään laiskuuttani. En vain jotenkin saanut aikaiseksi lähteä sinne lauantaina. Tiesin että aivan varmasti mahtava ja ihana keikka olisi odottanut mutta ei. Mitä minä teen? No ainakin kaikkea muuta kuin mennä keikalle. No, toisaalta uskon kohtaloon ja siihen että näin oli tarkoitettu. Kyllä niitä tulee vielä.

Jaksan uskoa että kyllä se tästä. Ensi viikolla on meinaan jotain jonne ajattelin hankkia liput. Kyllä se tästä. Niin on parasta uskoa. Kesä ja kaikkea kivaa tulossa niin eihän tässä voi olla surullinen <3

Tämä nyt oli turhaakin turhempi postaus mutta tuli vain fiilis ja oli vain pakko tulla kirjoittamaan ajatuksia. Sitähän se kait tämä blogi on; tilaa omille ajatuksille.

Hullareilla

Eilen oli tiedossa pientä minikeikkaa nimittäin Irinaa Stockalla ja olihan sinne pakko suunnata vaikka mietin kyllä pitkään että mennäkö vai eikö mennä. Biisejä ei tullut kuin vain neljä kipaletta mutta sitäkin enemmän tuli sitten kaipuu keikoille. Ne neljä biisiä olivat hiljaisuus, vastaukset, en olekaan valmis ja näe minut tässä. Luitte oikein: uusi biisi tuli. Se kuulosti ihan hienolta. Takuuvarmaa Irinaa luvassa siis. Otin sen lähes kokonaan itselleni muistoksi ja vielä en päässyt sitä kauheesti kuuntelemaan mutta tiedän mitä teen tänä iltana :D Ja tänäänhän se julkaistaan ja se löytyy spotifysta eli sinne siis kaikki kuuntelemaan.

 

 

Keikka oli kyllä ihan mielenkiintoisessa paikkaa. Pitkään arvoin että jäänkö tonne alas vai katselenko kakkoskerroksesta keikkaa ja kun kerran sen verran ainutlaatuinen paikka oli niin päätin jäädä kakkoseen. Siitä näki kyllä ihan hyvin ja pari ilmapalloakin sain keikan lopuksi ;)

 

Mutta tästä on hyvä aloittaa keikkakesä 2016. Katotaan jos sitä vaikka tulis käytyä enemmän keikoilla kun tässä nyt on ollut pientä taukoa :D



Happy Monday

Tänään oli ihan kiva maanantai, varsinkin tuossa puoliltapäivin julkaistiin Yön taholta mukava uutinen. Keikkaa pukkaa tuossa joulukuusta, areenakeikkaa. Nyt oli pakko varata liput heti. Tulee sit ainakin lähdettyä eikä kuule mitään tekosyitä itseltä :D 

Mielenkiintoinen konsertin nimi.

Alive

Aloin tässä miettiä taannoin, että onpa tämä elämä mennyt aika hiljaiseksi keikkojen suhteen. Löysin kyllä syynkin ja nyt kun syy on tod.näk. selätetty, voi ehkä alkaa elämäänkin. Toisaalta, ei tässä ehkä ole pahemmin ollut edes mitään kivaa keikkaa. Mitä nyt Sunrise Avenue ja Maija jäi pikkasen välistä mutta hei, tää on elämää ja välillä nyt vaan on tällaista. Mun sisällä elää kuitenkin edelleen pieni keikkaeläin sillä Emma-Gaalassa nähty Yön potpuri oli kyllä aika magee. Vaikkakin vähän lyhyt. Olis niin voinu kattoo niitä pidemmänkin aikaa. 

Kevään positiivisia puolia:

- Hannalta tulee levy <3 vaikkakin coverlevy

- Irinakin tekee kuulemma jotain uusia biisejä ;)

- kesän keikat tulee

- Aurinko, lämpö Vaikkei tosiaan siltä vielä näytä. Tai tunnu.

- Tunne että uusia levyjäkin tulee piakkoin hankittua. Vaikka viimeisin Maijan levykin on vielä arvostelematta.

Paulan ja Miran molemmat puolet - erikseen

Antoisaa uutta vuotta tännekin! Ja toivotaan että tänä vuonna tulee eteen mielenkiintoisia keikkoja. Nyt avasin bloggerin siksi koska kahden ihanaisen soolosinkut on tässä hiljattain julkistettu. Ensin Paula ja sitten viime perjantaina Mira. Silloin kun PMMP lopetti niin tiesin että kyllähän näistä ihanaisista kuullaan vielä. Paula julkaisin ensin Tequila-sinkun.

En mitään erillisiä tai yhtenäisiä arvosteluja tee koska molemmat on vaan niin hyviä ja loistavia ja ennen kaikkea laulajiensa näköisiä. Pitkään meni ennen kuin kuuntelin edes tätä tequilaa.  Mutta jotenkin niin paulamainen <3

Entäs Mira sitten?

En saanut tähän liitettyä Miran biisiä mutta jokainen voi mennä sen etsimään youtubesta tai muualta. Näin äkkiseltään sanoisin että Miran biisi iski muhun enemmän jostain syystä. Paulalla on enemmän sellaisia mystisempiä tulkintoja - kaikessa hyvässä siis. Ja eikä sillä ettenkö tykkäisi mystisistäkin. Miran biisi nyt vaan jotenkin iski enemmän ja nopeammin. Älkää käsittäkö väärin, tykkään molemmista paljonkin. Mielenkiinnolla jään kyllä odottamaan kummankin koko levyjä ja veikkaanpa että ne kummatkin tulee hankittuakin. 

Asiasta vielä toiseen, pikkulinnut ovat laulaneet että Hannakin tekee uutta musaa <3 Eli eiköhän tästä saada ihan kiva keikka- ja levyvuosi <3