perjantai 16. elokuuta 2013

Vaikka kaikki saa unohtua, kiitos siitä, kun liiankin kauan jaksoit mua

Oijoi. Täällä ollaan hengissä vielä vaikka taas tällainen pikku huomaamaton kuukauden tauko. Nyt kun on taas asiaa tänne niin voisin vaikka jotain kirjotella eilisestä keikasta. Eilen oli siis PMMP Tavastialla ja ihan vikat PMMP:n keikat siis menossa. Tänään ihan vikavika keikka siellä ja ihan huippua oli kyllä eilenkin. Jotenkin niin seesteinen olo koko keikan ajan ja nautti vaan siitä mitä tuli. En edes osannut, enkä osaa vieläkään kaivata, mitään sen spesiaalibiisejä tai omia lemppareita. koska jotenkin vaan se tunne kokoajan oli niin hyvä ja otti vaan ilolla kaiken vastaan mitä tuli. Tytöt oli ihan huippuja koko keikan ajan, Mira taas kiipesi vaikka minne ja lopussa ihan vikan encoren aikana joka oli muuten Rusketusraidat niin tytöt lähti daivaamaan yleisöön. Paula ensin ja Mira perässä. Jotenkin näitä tunteita on aika vaikeata kuvailla, koska ei niitä vaan pysty kuvailemaan. Mainitsin jo että tosi semmonen seesteinen, rauhallinen, ihana fiilis koko keikan ajan. Semmonen onnellinen. Yhtään haikeutta ei ainakaan itellä ole pään sisällä. Sitä vaan nauttii kaikesta mitä tulee keikalla eteen <3 Ainahan voisi haluta sitä ja tätä ja vähän totakin biisiä (kuten esimerkiksi San Fransisco!) mutta äh, ei vaan tunnu siltikään siltä että ne olisi pitäneet juuri soida eilen. Plussaa muuten ehdottomasti siitä että yhtään känniääliötä ei ollut jotenkin ei ollut yhtään tönimisiä tms. Joku kameraheppu tuli siihen välillä vähän törkeästi mutta pysyin lujana ja mun eteenhän se ei ainakaan tule. Toikin oli niin pikkujuttu ettei sitä huomenna edes varmaan muista. Välispiikeistä ihmettelin kun musta alussa niitä ei juurikaan tullut? Oon ollu varmaan jossain kuplassa keikalla mutta jossain kohti havahduin että ei oo pahemmin tullut välispiikkejä. Puolivälissä (?) tai jossain siinä sitten niitä alkoi tulla. Ei mitään sen maailmanmullistuttavampaa mutta aika peruspmmpvälispiikkejä. Mira oli vissiin hieman flunssassa ja ääni ei kait ihan parhaimmillaan kulkenut, mutta tosi hienosti se veti kyllä. Ite varmaan makaisin puolikuolleena sängyssä enkä missään reppuselässä kitaristin selässä :D Pointsit vaan Miralle kun jaksoi temppuilla koko keikan ajan. Nämä vähän harvemmin biisit ainakin kuultiin : onko sittenkään hyvä näin, poika, päiväkoti. Oliko niitä jotain muitakin? Tietenkin sitten kuultiin kevään valo, JETOV, rakkaalleni, matoja, ruskikset, joutsenet, tytöt, pariterapiaa, oo siellä jossain mun, heliumpallo, ... Ja varmasti vielä vaikka mitä. Koska muistini on rajallinen, niin en nyt muista sitten tämän enempää. Keikka kesti about pari tuntia, kaksi encoreakin oli. Ihan vikavika biisi oli ruskikset. Ja sitä ennen kolmen biisin encore.
Vois tietty kirjotella kaikkea enemmän ja vähemmän turhaa tietoa keikasta. Sananen vielä ehkä pitää mainita tästä bändin lopettamisesta. Kun se kuitenkin on ympärillä mediassa ja siitä informoitiin jo hyvissä ajoin. Siis vielähän tulee jäähyväiskiertue joka on vissiin vähän poikkeavampi kiertue, lähinnä siis biiseistä kuullaan erikoisversioita ja ihan vikatvikat keikat on vielä julkaisematta. Itsehän suhtaudun tähän vähän niin, että "kaikki bändit lopettaa joskus" vai nähdäänkö vielä jotkut nylonbeatit vetämässä syytöntä 70-vuotiaina? Ei, eli mikään ei ole ikuista. Odotettavissahan tämä myöskin oli ja itselle se on ihan ok. Toki keikkatulevaisuus näyttää hieman erilaisemmalta ja jättäähän pmmp sinne aika suuren loven tietyllä tapaa. Nää keikat kun on olleet niin energisiä ja jotain mitä kukaan bändi ei samalla tapaa saa aikaiseksi. (Eikä ehkä pidäkään saada.) Siksi varmaan onkin niin onnellinen olo tästä keikasta kun se vaan oli niin täydellinen. <3 Ihan mielelläänhän näitä keikkoja kiertelis vielä edelleen mutta valinta ei ole omissa käsissä. Tämä oli itselle ehkä(?) vika keikka, koska en tiedä tuleeko pks:lle noita kiertueen keikkoja ja minne ja minkä hintaisia on liput ym ym ym. Joten suhtauduin tähän kuin vikaan keikkaan.
Paljon varmaan jäi sanomatta, mutta ehkä jatkan tästä kun saan esim. kuvatkin purettua kamerasta. Ja jotta tämäkään postaus ei jäisi ihan kuvattomaksi niin liitän turhaakin turhempaa kuvaa tähän.


Ja loppuun voisi todeta vielä, että kun toinen ovi sulkeutuu, niin toinen ovi aukeutuu. Paljon kaikkea kivaa luvassa siis keikkarintamalla. Nyt vaan pitää aktivoittaa itsensäkin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti