Ja uusin levy on...

tadaa! Tämä:

Olin ollu tosi kilttinä kun sain tän. Oonkin odottanut tätä aika kauan tai no hankittua se olisi tullut varmaan tässä kuukauden sisällä kuitenkin. Tästä siis levyarvostelua tulossa jossain vaiheessa. En lupaa että milloin koska en nyt tiedä koska saan sen tehtyä ja ennenkaikkea kuunneltua useampaan kertaan että on jotain sanottavaakin (hah :D ). Nyt jääkin legendaarinen pmmp:n uudenvuoden keikka väliin koska tätä tyttöä kutsuu Lappi huomenna. Mutta ihan kivaa pari keikka tulossa ainakin helmikuussa joten blogikaan ei ehkä hiljene ainakaan koko vuodeksi. Ja ainakin tältä ihanuudelta pitäisi olla levyä tulossa joten toivottavasti myös tapaamme keikoilla. Mutta nyt mukavia joulun jatkoja, loppuvuotta sekä vuodenvaihdetta. Ja kivaa keikkaa kaikille jotka sellasille on menossa lähipäivinä =)

Pure love

No niin, koittihan se sitten vihdoinkin keikka täällä Suomessakin pitkästä aikaa. Mietin että tuleekohan mulle suurikin kulttuurishokki, kun keikkapaikkana oli vielä ah niin 'ihana' Pressa - klubi aikuiseen menoon (ja sen kyllä välillä huomaa :D ) Hah. Tuo paikka ei meinaan ole välttämättä niitä parhaita keikkapaikkoja ihmisten puolelta. En muista olinko tulla ollut kattomassa Pmmp:tä, en kait? Mulla on kyllä tuolta ihan hyviäkin keikkoja, mutta aina ei vaan tiedä miten me suomalaiset sitten riehutaan pikkujouluaikaan :P Mutta täytyy kyllä sanoa, että ei tullut kyllä kertaakaan sellaista 'vttu prkl sähän et tänne eturiviin tuu,painu muualle' -fiilistä eli toisinsanoen yllättävän vähän mitään sen suurempaa tönimistä. Plussaa siitä ehdottomasti! Keikka alkoi aika myöhään, vaikka olihan se etukäteen tiedossakin, että puolenyön pintaan se vasta alkaa. Yllättävän nopeasti odotusaikakin kului. 4ever young -biisillä se sitten alkoi ja sen jälkeen tuli Jeesus ei tule oletko valmis, jota seurasi Matkalaulu, Rakkaalleni. Mun suosikit heti sitten siinä alussa. Pikkasen mietin että miten tää loppukeikka menee. Yleensä on suht kiva jos tulee omia hittibiisejä siellä sun täällä eikä peräkkäin. Mutta täytyy kyllä todeta, että ei mitään pelkoa tylsistymisestä tai muusta, se oli ihan huippua loppuun asti. Joskus meinaan saatan tylsien biisien kohdalla olla hieman tylsistynyt mutta mitään tällaista ei siis ollut eilen havaittavissa. Joko mä olen yberrakastunut uudelleen pmmp:hen tai ... oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei ole. Pmmp on noussut mulla todella korkealle ja ihan huippua <3 Kiitos Pmmp! Te olette mahtavia! Tytöt (ja pojat) on ihan hirmumahtavia ja ihania ettei teitä voi olla rakastamatta. En enää epäröi että lähenkö koskaan keikalle vai en vaan ehdottomasti lähen. Uuden levyn biisit oli upeeta kuulla livenä vaikkei kaikkia toki kuultukaan.

Lavalla nähtiin myös taidokasta kiipeilyä ympäri lavaa ja kaikkea mahdollista. Kuvassa Mira on rumpujen päällä. Oon aina miettinyt että bändillä on vissiin aika hyvä vakuutus :P Välillä Mira oli kaiuttimen päällä tai kitaristin reppuselässä :D Tai kaiteella muuten vaan. Samoin kuin Paulakin. Mira on kyllä ihan mielettömän upea ja kaunis. (kuten myös tietty Paulakin). Saan motivaatiota mun kuntoiluun kun liimaan Miran kuvan jääkaapin oveen, hah. Se on ihan timmi ja laiha. :D

Taidonnäytteitä taas jälleen. Noita keikkoja on niin ilo seurata ja jammailla tietenkin mukana, koska tuolla jos missään ei ole rauhallista :D Sanotaanko että mitä tahansa voi tapahtua ja missä vaan noi tytöt olla :D

Tytöt-biisistä en oo pahemmin välittänyt, mutta sekin kuulosti kyllä tuolla ihan ok:lta ja kivaa räppiä. Joidenkin mukaan Mira sekoili sanoissaan joko tahallisesti tai tahattomasti mutta mä en ikinä mitään sellaista huomaa.

Ikävä pieni miinus vaan siitä, että lähin pikkuveljen aikoihin pois koska halusin ehtiä vikaan seutubussiin mutta kiitos vaan HSL, sitä ei sitten ikinä mennytkään. Eli olisin voinut olla ihan hyvin loppuun asti ja odottaa sisällä ekaa yöbussia. Olin melkein niin vihainen etten lähtenyt kävelemään kotiin :D Hah. No pieni juttuhan toi oli mutta eilen se pikkasen harmitti.

Nyt perinteisille uudenvuodenkeikoille en pääsekään, kun mennään vuodenvaihteessa pohjoisemmaksi ja pikkasenhan se harmittaa mutta eipä voi mitään. Tulee noita keikkoja taas vaikka eihän sitä mielelllään jättäisi väliin kun tietää että mikä meno siellä taas on ja varmasti jotain spessua kun on kyseessä uudenvuoden keikat. Toikin on niin ihana perinne!

Mutta tähän on hyvä lopettaa. Loppuvuodelle ei oo enää keikkoja mutta eihän sitä tiiä jos jotain tulee eteen tai jos vaan muuten tuun moikkaan tänne jollain turhanpäiväisellä asialla :D Heido!

Ensifiiliksiä

Ja tasan kk sitten viime kirjoituksesta! Paljon on kaikkea tapahtunut, lähinnä se että oon taas Suomessa! Jeee! Mutta nyt asiaan tai vähemmän "asiaan".

Ajattelin tulla kertomaan ensifiiliksiä Irinan uudesta biisistä: Koko kuva. Juuri Radio Aallolla se kuultiin ja puolen maissa sitten Radio Suomipopilla. Eli kanavasurffailen varmaan tässä aamun :D

No ihan ensiminuutin aikana oli fiilis että tääkö? Sen jälkeen tuli fiilis että ihanan erilainen. Ja todellakin varmasti ihanan erilainen levy tulossa ja niinhän se pitääkin olla. Kuka jaksaa enää Pokkakakkosta tai Näe minut tässä kakkosta. Toi kertsi on muuten aika jännä, se jää soimaan päähän vaikken mä nyt just sitä muista :D Biisi on ihanan erilainen, rento, rauhallinen, silti jotain tanssijalkaa vipattavaa siinä oli. En malta että pääsen keikalle!

Nyt alan virittää radiota suomipopin taajuuksille niin pääsen kuuntelemaan sen toisen kerran. Nyt kun saisi jotenkin sen nauhoitettua vielä koneelle mutta se on ihan liian haasteellista tällaiselle ei-it-ihmiselle. Palataan!

edit. Biisin toka kuuntelukerta vesittyi siinä että hammaslääkäri soitti sit just mulle. Höh :D Onneks on vielä kolmas kerta. Sanat on ihan mahtavat ja niin irinamaiset. Ja joo, tietyllä tapaa kyllä hyvinkin klubimainen. Kuten Irina tuossa äsken Novan haastattelussa sanoi. Tästä on muuten hyvä lähteä odottamaan uutta levyä. Kyllä se aika menee nopeasti ja sieltä se tulee. Ei ole edes mitään "miksei levy tuu jo" -fiilistä menossa. Hyvällä tapaa. :D Onhan tätä toki odotettukin.

J Lo

No niin. Ihan kun nyt yhestä kuvasta ei tajunnut että eilen Jennifer Lopez esiintyi Lontoossa O2-areenalla. Sinnehän siis tieni eilen vei. Ja odotukset oli aika hyvät tai siis oon tykännyt J Lo:sta ihan hyvin vaikkei ehkä oo lemppariartisti. Varsinkin ne espanjankieliset biisit on <3

Hyvissä ajoin sitten vaan paikalle ja suoraan painelinkin omaa paikkaani ettimään. Jotain ne siinä lippujutussa sähläsi tms koska mun lippu vaihdettiin toiseen tai jotain ja usealle tehtiin näin. No eihän siinä mitään, kuvittelin itseasiassa että se olisi ollut korkeammalla mutta ei se nyt niin korkealla ollut. Kun menin niin joku mieshän sitten istui mun paikalla ja kävi ilmi että ne istui väärällä (tietenkin, osaanhan mä lippuani lukea :P ) Siinä sitten kepoisasta varmaan reilu tunti oli odotusaikaa. Lämppärinä oli joku S:llä alkava kolmihenkinen tyttötrio, josta ei kyllä nyt sen koommin ole mitään sanottavaa. Ihan energisiä olivat ja jotain covereitakin heittivät pari kipaletta. Ihan jees meininki niillä vaikka olikin mulle tuntematon.

Itse asiaan. Jennifer oli kyllä ihan mahtava. Love it! Neito vaihteli vaatteita useampaan otteeseen ja ne komeat miestanssijat  :D Niissä silmä lepäsi. Onneks oli kiikarit ;) Niin, nyt on sitten keikkakiikaritkin :D Ostin meinaan pienet kiikarit ajatuksella että jos ne paikat on jossain huitsin nevadassa kaukana. Mutta asiaan taas.... Täytyy kyllä todeta että melkoinen kunto täytyy olla kuin noin energisen tanssishown heittää. Ja nimenomaan -show- eikä pelkkä keikka. Oli kyllä kaikinpuolin ihan älyttömän siisti kokemus. Yks parhaimpia täällä Lontoossa. Kuviakin on mutta akku loppui niin pitää nyt vähän antaa eka virtaa niin saa kuvat puretuksi. Toivottavasti ne vaan onnistui niin jää aina parempia muistoja kun on kuvia.

Täytyy muuten todeta sellainen juttu, että alkoholijuomia sai tuoda katsomoon (tämähän ei Suomessa toimisi....) ja siiderinmyyjiä kulki käytävillä huudellen cider, cider. Yhtään känniläistä en silti nähnyt ja kaikki vaan oli hyvällä tuulella. Pikkasen kyllä pelkäsin kun yläpuolella oleva tytteli tuli kaljalasi kädessä. Ajattelin että onkohan kaljat vielä mun päällä. :D No ei ollut. Keikan alusta lähtien yleisö oli ihan messissä koko ajan ja hittibiisien kohdalla se oli jotain ihan huippua! Suosittelen kyllä ihan ehdottomasti Jennifer Dance-kiertuetta, jos vaan sopii päivät kohdalle. Suomessahan neito on 7.11 Hartwall Areenalla. Sinne vaan, huippu show tulossa!

Tää päiväkin meni töissä yllättävän hyvin. Tai no, hermot meni muista jutuista johtuen miljoona kertaa mutta noin niinku väsymyksestä johtuen ei väsyttänyt pahemmin yhtään. Jeeee! Ja tulihan se yks keikkakin tälle reissulle.

Loppuun vielä lainattuja kuvia zimbio.comista.

Vihdoinkin

Tänään tein jotain, mitä tuossa joku aika sitten hokasin ja thank god liput eivät olleet vielä loppuneet. Ostin meinaan liput yhteen ihan mageeseen konserttiin :P Tiedän, että tää on aika inhottavaa tälleen kertoa, mutta en tahdo vielä paljastaa. Kyllä tällä reissulla meinaan on pakko joku keikka nähdä. Viime vkolla olisi ollut Reckless Loven keikka Camden Townissa, no kiitti vaan, kun ette mulle aiemmin kertonut. Noh, ei sillä, munhan pitää olla jo varmaan kasilta nukkumassa ;< thanks to early mornings.
Tässä vähän vihjettä tulevasta:

Kuvia en tosin lupaa koska paikat on niin p**kat ettei sieltä mitään hyviä kuvia saa.

Mutta tällaista siis luvassa. Vihdoinkin!

Levyarvostelussa: Diandra

No niin,sitten sitä arvostelua Diandran ensilevystä. Täytyy kyllä myöntää, etten nyt silleen oo kauheen montaa kertaa kuunnellu tota. Tai no oon, putkeen kyllä mutta sitten on taas niitä taukoja. Ja senkin vielä myönnän, etten kovinkaan paljon seurannut Idolsia, mutta sielläkin ilmeisesti Diandra oli se loistava laulaja! Siis mähän en oo näitä Idolseja kuunnellu pahemmin Hannan (<3) jälkeen. No Agnes on tooooosi hyvä sekä Katri ja jonkun Ari Koivusen levynkin omistan, niin ja Abreu toimii mun juoksumusana mutta noin niinku yleensä :D

Diandra erottuu ehdottomasti joukosta ja vaikka en pahemmin kuuntele sen(?) tyylistä musaa, niin joku siinä silti kolahtaa muhun. Odotan vaan kun pääsisin sen keikoille! Levyhän on sekoitus omia biisejä sekä cover-biisejä.

Tykkään ehdottomasti tosta Rihannan only girl in the world, Rihanna vaan on ihku ja oon ihan lovena siihen <3 Ei olis muuten tätä päivääkään uskonut! Mutta back to Diandra, hänellä on ihan älyttömät äänilahjat. Se vetää ton biisin melkein paremmin kuin Rihanna. Kuunnelkaa nyt ite vaikka! Ihan mieletöntä, mihin noin nuori tyttö pääsee. Ja sen ääni miten se muuntautuu eri tyylilajeihin yms.

Se on musta ihan turhaa alkaa vertailla Abreuta ja Diandraa. Mua aina ärsyttää kun on lööppejä että onko tämä uusi Abreu. Hitot, Anna Abreu on Anna Abreu ja Diandra on Diandra. Ei niitä voi verrata eikä kannata. Kummatkin on kuitenkin tasan just niitä mitä on eikä ota mallia toisista.

Silleenhän toi Diandra levy on monipuolinen, mutta tavallaan samaa dancea mitä lie. Coverit on okei ja toooodeeelllllla kiva että on suomalaisia biisejä seassa, mutta englanninkieliset biisit on aika samanlaisia/samaa kaavaa. Silti täytyy tunnustaa että ihan mieletön mimmi Diandra vaikken oo tavannut tai mitään mutta voin jotenkin aistia sen tältä levyltä. <3 Tykkään! Muhun ei pahemmin yleensä iske nää Idolsit ellei oo jotain poikkeavaa kun en jaksa seurata ja täytyy olla poikkeava että menestyy nykyisin Suomessa Idolsin jälkeen. Ja sitä kyllä mun mielestä Diandra on! Ihan ehdottomasti! Mä lähtisin tän neidon keikalle ihan heti. Levy on upee ensilevyksi ja muutenkin. Coverit tuo  tuttua ja turvallisuutta ja siitä voi jatkaa sitten uuteen ulottuvuuksiin jos tää kategoria ei oo tuttu.

Diandran ääni on myös jotenkin niin puhtoinen ja selkeä ja todellakin muuntautuu kyllä kaikkeen. Mulle ittelle parasta tossa levyssä oli toi muuntautuvaisuus ja tietenkin se että on tuttuja covereita joiden avulla pääsee käsiksi myös muihinkin biiseihin niin auttaa aina! Tahdon vaan tän neidon keikalle, kiitos!

Ihanaa että muuten Diandra on uskaltanut lähteä kopioimaan Lady Gagaa. Born this way kuulostaa niin hyvältä. Se ääni <3 Go girl!

Tuun niin kuunteleen kyllä tätä levyä paljon (ja muutoinkin kuin viinipäissään :P ) Vaikka kaikki nyt on aina tuominnut ton Idols-voittajalle tehdyn biisin, niin pakko tunnustaa, mä tykkään! Oon varmaan aivoton enkä mitään ymmärrä, mutta silti menee! Sehän oli siis onko marsissa lunta ja musta se on kiva! Vaikka ensin olinkin kuin kuulin nimen että mitä ihmettä, miten toi nimi liittyy mihinkään :o Just great! Me likey!

Näihin tunnelmiin siis tänään. <3 Diandra on pop! (Ja lisää viiniä....:D )

Syyt syntyjen

Tarviiks enempää kun Yön (tai jos tarkkoja ollaan niin Jukin :P ) ja valkkaripullon?

Syksy ja sadepäivät ja perjantai-illat. Mitä muuta tarvitaan kuin viiniä ja -jotain Suomesta- eliYÖ. <3

Okei, huomenna tulee levyarvostelua! I promise!

Pelko ja rakkaus

Tällaistakin on odotettavissa sitten marraskuussa.

Testaan juuri myös samalla että parantaako viini ja musiikki päänsäryn. Vielä ei oo positiiviset vaikutukset mutta toiveikas olen.

Tämä oli yllätys!

Eilen illalla jotain normisurffailuja tein ja kappas, huomasin jonkun otsikon Tiktakin Petrasta ja pakkohan se oli klikata auki. Tiktak oli huippu ja oon tykännyt aina Petrasta. Mulla on se sen eka soololevykin, vaikka jostain syystä sitä ei vissiin ihan kauheasti huomioitu? No mutta, asiaaa. Tällaista olisi luvassa:

Ihan huippua että Petrasta kuullaan taas. Olihan siitä viime kerrasta jo ihan liian pitkä aika. Ja miten toi teaserikin kuulosti yyberhyvältä <3 Oon niin eturivissä kun Petra aloittaa keikkailut.

Hengissä kuitenkin!

On ollut pikkaisen hiljaiseloa, mutta kyllä se tästä. Nyt kun alkaa syksy ja syksyyn kuuluu kynttilät, viini, takkatuli, hyvä musiikki... Ainut että noista se takka vaan puuttuu, mutta ehkä mä selviän. Mulla on mennyt aika paljon ohi tiettyjä keikkoja, mutta en kestä sitä että oon missanut myös pari ihanaa neitokaista ja niitten uusimmat singlet. Eli tässä niitä tulee:
Ihanainen Hanna ja sydän tuli vastaan.

Ja toinen upea neito. Laura Närhi ja Tuhlari.

On aika kivoja levyjä tulossa sitten joskus, kun nää ilmestyy. En malta odottaa. Hanna nyt on aina ollut mulle suosikki mutta Laura osaa yllättää kun ottaa huomioon että oon inhonnu Kemopetrolia.

(Eli mun tarkoitus oli tällä vaan sanoa että hengissä ollaan edelleen...)

Levyarvostelussa: The Rasmus

No niin, on aika ensimmäisen levyarvostelun, joka on siis The Rasmuksen  Rasmus-levy. Eihän tässä kuin mennyt about 4 kk julkaisusta :D

Biisit ovat siis: stranger, i'm a mess, it's your right, save me once again, someones gonna light you up, end of the story, you don't see me, somewhere, friends don't do like that, sky.

En tiedä, pitäiskö tässä kertoa eka jotain mun suhteesta Rasmukseen. No ehkä parempi etten kerro? :D Kerron kuitenkin, koska kaikki haluaa tietää. Se on nimittäin viha-rakkaus -suhde. Inhosin eka koko Rasmusta, ja en voinut sietää niitä peep-levyn aikoihin. Kaikki alkoi  f-f-f-falling -hitistä, josta muistuu mieleen aina amk:n ekat bileet sekä exä (terkkui!). Ja siis noi kaks on ihan eri asioita eli siis exä ei liity mitenkään amk:n bileisiin vaan toi biisi. Eli asiaan?

Nyt mä oon kuunnellu tän levyn jo varmaan useamman kertaan ja ehkä pystyn sanomaan jotain. Jotenkin musta tuntuu,että ekat viisi(?) biisi on sellaista chillailumusaa ja siitä sitten alkaa sitten se rock-osuus. Kriitikot on vissiin tyrmännyt tän levyn täysin että se on mitäänsanomaton, fanit nyt rakastaa varmasti tätä. Ja no, kieltämättä onhan se vähän mitäänsanomaton tai siis siinä ei ole mitään uutta eikä erikoista eikä tajunnanräjäyttävää. Mutta, muhun tää levy silti uppos (kertoo kait jotain musta? :D ) Tai siis jotenkin sellainen kiva hengailulevy, jonka voi laittaa soimaan milloin tahansa. Aamulla tai illalla ja se sopii joka hetkeen. Sopii vaikka lähtee bilettämään ja sopii koti-iltoihin. Siis ihan mihin tahansa.

Save me onge again:ssa on ihan kiva melodia. Ja muutenkin se uppoaa muhun kuin viini näistä alkupään biiseistä. Eikä siinä nyt tartte ajatella että princess wants to be rescued by a prince, nou wei :D Se vaan on kiva biisi, jota voi hyräillä kun vaikka meikkaa tai bussissa tai jossain missä vaan.

Kuva: jostain happoradio-sivustolta (mitä hittoa?)
No onhan toi Lauri nyt aika söpö. (ja miks mä hylkäsin sen Laurinnäköisen exän?)Ton parran se voisi ajaa. Lauri siis. Mulla mitään kiinnostusta exään ole.

Something's gonna light you up räjäyttää nyt sitten tän rock-osuuden. No kyllähän se on ihan erilaista tohon levyn alkupuoleen verrattuna. Edelleen tää biisi menee ihan hengailumusana, ei tartte olla mitään angstiajatuksia että pitäis kuunnella tätä. Nää loppubiisit on kieltämättä tätä samaa, sanat vähän vaihtuu ja sitä rataa (mutta edelleen se iskee muhun kuin viini?) Niin, joo, unohdin kertoa aluksi tästä viharakkaussuhteesta, mutta harvassa on ne, jonka äänet kolahtaa muhun kuin salama. Ja Laurin ääni on kyllä sellainen, että olisin kyllä juu sulaa vahaa :D Tämä on siis kertomus, kuinka viha muuttuu rakkaudeksi. :D

Joissain biiseissä on kyllä ärsyttäviä kertosäkeitä mutta sehän ei ole miinusta :D Ne vaan jää soimaan päähän. Antaisin tälle levylle *** tähteä viidestä. Plussaa äänestä, söpöydestä(!), levyn kuuntelukerroista että sitä voi kuunnella missä vaan ja kuinka usein vaan. Miinusta ehkä vähän yksitoikkoisuudesta mutta whatta hell jos se myy niin miksi joka levyssä pitää olla aina jotain speciaalia ja tajunnanräjäyttävää. Mä oon ainakin nyt kuunnellut jo tätä levyä miljoona kertaa ja voin vannoa että se tulee soimaan toiset miljoona kertaa.

No niin, arvostelu tehty. Seuraavan kerran kuulette ehkä, kun keksin taas jotain. Tai avaan viinipullon ens vkl:na :D

Uusi blogialusta!

Olipa kerran normaali torstai ja ajattelinpa siinä aamukahvin lomassa mennä käymään blogissani. Vuodatuksessa oli joku häiriö ja eteeni tuli teksti, että viikolla 30 vasta pääsee kirjoittamaan blogitekstejä :o Koska en ole kävelevä kalenteri ja en muista ulkoa, että mikä viikko on edes meneillään, silloin se iski tajuntaani, viikko 30 on heinäkuun lopussa :o OMG, miten mä nyt selviän?! Jos vaikka pienessä viinimaistissa tekee mieli kirjoittaa?

No ei muuta kuin osoitteeksi blogger.com ja luomaan blogia bloggeriin. Eli tästä siis kaikki alkoi ja syy miksi siirryin bloggeriin. Laiska kun olen niin en ole ennen jaksanut tehdä tätä siirtoa, mutta nyt koska se oli pakollista, niin tein. Ulkoasu on varmaan vielä kesken (ei voi tietää jaksanko muokata sitä myöhemmin, siksi varmaan!) ja ehkäpä jos innostun leikkimään nörttiä niin muokkailen sitä. Ja kyllä, siksi punainen, koska entinenkin tausta oli punainen. Haluan säilyttää ainakin nyt aluksi jotain samaa :D

Ja olihan se tietenkin jo aikakin siirtyä tänne, edellisessä blogissa on tekstejä vuodesta 2008 asti ja joo, kyllähän jotkut kirjoitukset voisi hävittää maan päältä.

Sen verran vielä sanon, että kovinkaan paljon tänne ei tule nyt tulevaisuudessa juttuja keikoista (tai tuskin mitään keikkakertomuksia), moinen johtuu tällä hetkellä sijainnistani ja en ehkä pääse lemppariartistien keikoille vähään aikaan. Mutta yritän sitä enemmän sitten kirjoittaa muita musiikkiaiheisia juttuja. Eli tällainen esittely/ensipostaus.