torstai 28. joulukuuta 2017

Levyarvostelussa: Mira Luoti: Tunnelivisio

Nyt tulee vihdoinkin seitsemän havaintoa Miran esikoislevystä. Koska en saanut aikaiseksi sellaista 'normaalia' levyarvostelua, niin keksin tällaisen version tällä kertaa. Voisi ehkä toteuttaa tätä tulevissakin levyjutuissa. 

1 x herkkyys

Herkkiä ja sellaisia hyvän tuulen kappaleita (melodisesti, ei niinkään ehkä sanallisesti) kappaleita levyllä on muutama. Pinnan alla edustaa yhtä niistä. Jotenkin kivan ehyt kappale ja mustan laatikon jälkeen se oli kiva kappale. Ei tarvitse kuin kuunnella eikä niin hirveästi ajatella. Tätä tarkoitan hyvän tuulen kappaleella. Aina ei vain jaksa analysoida niin hirveästi kappaleita. On kiva olla ja kuunnella ja tämä soveltuu siihen. 


1 x räväkkyys

Lähiölaulun nimeän tämän levyn räväkkäimmäksi biisiksi. Nimen perusteella tästä tulee jollain tasolla mieleen PMMP, mutta muuten  biisi on musta kaukana PMMP:stä. Räväkkyyttä edustaa myös levyn aloitusraita; musta laatikko.

1 x mystisyys

Levyllä on tiettyä mystisyyttä. Tunnelivisio edustaa minusta sitä. En oikein pääse sisälle tähän biisiin ja siksi nimesin sen mystisimmäksi biisiksi ja voi olla että en ole ainut. Sanat ovat mystisen mielenkiintoiset. 

1 x monipuolisuus 

Mira on ihan hirveän monipuolinen artisti. Tuntuu että hän pystyy samalla levyllä menemään ihan miljoonaan erilaiseen monipuoliseen moodiin. Siksi tämä levy minusta edustaa niin montaa erilaista tunnetilaa ja on ihan hirveän monipuolinen. Siinä missä joskus olen sanonut esim. Irinan levyistä että on vähän samanlainen edellisensä kanssa niin tässä ei kyllä samanlaista biisiä ole ollenkaan vaan levy on ihan hirveän monipuolinen kaikkine biiseine. Vaatii myös ihan hirveän monta kuuntelukertaa, että pääsee levyn sisälle ja varmaan siitä syystä myös johtui, että tässäkin arvostelussa kesti näin kauan :D

1 x outo biisi

Vuoret jää ehkä itselle eniten oudoimmaksi. Pitäisi varmaan vaipua johonkin zen-tilaan ja kuunnella, kuunnella ja kuunnella ja silleen siitä varmaan pääsisi enemmän kiinni. 

1 x balladi

Koska en keksinyt nyt muutakaan sanaa balladille, niin käytetään sitä siis. Mutta tämä kohta edustaa siis ehkä sellaista rentoutta, 'normaalia' biisiä. Biisi on siis aamusta iltaan ja tuntuu että tää olis tehty kauppareissulla :D Semmonen arkinen hyvän mielen biisi. Ei mitään erikoisuuksia, tehosteita, ihan vaan pelkkä biisi. Se on tämä biisi.

1 x lopetusraita

Levyn lopetusraita on päästä irti. Tää on jotenkin ihan hirveän mielenkiintoisesti keksitty lopetusbiisi. Sopii erittäin hyvin vikaksi biisiksi. Päähän jää suorastaan soimaan koko ajan 'päästä irti' ja siihen on hyväkin sitten päästää irti levystä.

En ole ikinä verrannut Paulaa Miraan tai Miraa Paulaan. Jostain syystä olen ehkä kuitenkin tykännyt enemmän Paulan levystä ja voipi olla että siksikin Miran levy jäi vähän mysteerisemmaksi. Yhtään väheksymättä Miraa, levyltä paistaa todella suuri lahjakkuus kaiken sen mystisyyden, räväkkyyden ja herkkyyden jälkeen. Levy avautuu todella monen kuuntelukerran jälkeen - eli varaa levyn kuunteluun aikaa, aikaa ja aikaa. Näin siitä saa varmaan eniten irti.

Harmittaa etten Miraa nähnyt tänä vuonna livenä, koska tämän levyn kuunteluiden jälkeen mitä tahansa on tapahtua Miran keikoilla :D Siis sellainen fiilis jäi. Keikoilla mennään varmaan ykkösestä sataan ihan hirveän nopeasti ja ihan hirveän eri tunneskaaloihin. Ei siis voi yhtään etukäteen kuvitella Miran keikkoja. Toivottavasti ensi vuonna avautuu mahdollisuus nähdä Mira livenä. 

perjantai 22. joulukuuta 2017

Viikon jouluiset jutut

Koska joulu on lähellä, niin tämän viikon musiikilliset jutut liittyy jouluun. 

Viikon paras joulubiisi: Joulumaa on ollut mulle aina the one joululaulu. Jotenkin niin rauhaisa tunnelma tulee siitä biisistä ja ei ole liikaa "ylimääräistä" laulussa. Sitä olen tänäkin vuonna kuunnellut.

Viikon throwback joululaulu: Tää on ihan ehdottomasti Whamin last christmas. Vaikka tunnelma tässä biisissä on ehkä vähän alakuloinen, niin mä oon tykännyt ihan hirveesti monta vuotta. Nykyisin tää on ehkä jo vähän taka-alalla itellä, sillä tätä on kuunnellut niin paljon. Yhessä vaiheessa tätä tuli radiostakin koko ajan.

Viikon ihanin joululaulu: Sydämeeni joulun teen  on myös yksi suosikkijoululauluistani. Tätä laulua on mielestäni jo aika monet artistit levyttäneet että ei tarvitse valita kuin oma suosikki ja soimaan <3




perjantai 15. joulukuuta 2017

Viikon musiikilliset uutuudet

Viikon ensimmäinen joululaulu: Ja tähän voisi samaan syssyyn lisätä, että vuoden ensimmäinen joululaulu on tietenkin Haloo Helsingin joulun kanssas jaan. Ihan erilainen tunnelma kyllä tulee kun laittaa joululaulun soimaan, tulee jotenkin niin jouluinen fiilis. Pieni valkoinen lumikin sen toki tekee mutta laulut pysyvät, lumi ei (välttämättä). Tästä biisistä ei myöskään tule ihan heti sellainen "Haloo Helsinki" -fiilis, Ellin laulu kuulostaa jollain tasolla erilaiselta. Ihan vaan vinkiksi jos HH ei ole kuulunut suosikkibändeihin. 

Viikon nettikeikka: Cheek veti keskiviikkona nettikeikan. Tällainen on loistava tapa niille, jotka ei pääse syystä tai toisesta keikoille. Voi kotona olla keikalla - ja voi olla vaikka yöpuvussa ja minkänäköisenä vaan :D

Viikon throwback: Ihana lahjakas Jenni on vetänyt tässä syksyn aikana Cheekin keinun. Ja jostain syystä oon kuunnellut tätä tällä viikolla aika paljon. En ole Cheek-fani mutta jotkut biisit vaan kolahtaa ja Jenni tuo tähän jotenkin ihanan tunnelman. Milloinpa Jenni nyt olisi tulkinnutkaan jotain coveria huonosti, mutta tämä jotenkin yltää todella korkealle. <3

Viikon inhottavin juttu:  En tiedä itsekään, miksi aina mainitsin näitä juttuja Yö-kiistassa, mutta koska tästä on nyt vuosi mennyt. Siis siitä kun Olli irtisanoi Jukin ja Daffyn - ja vielä mitä tökeröimmällä tavalla. Jostain syystä nää uutiset tulee itsellä aina luettua. Juki on nyt haastanut Ollin oikeuteen peruuntuneista palkoista. Olen toki Jukin puolella, jos nyt puoli pitää valita, mutta jostain syystä nää on tosi inhottavia juttuja. Olli teki menettelytavassa väärin, mutta ehkä jos Juki voittaa casen, niin se tuo pientä korvausta siitä, mitä joutui kärsimään. Onhan se ihan hirveää 18 vuoden työputken jälkeen jäädä tyhjän päälle. No tämä tästä ja nyt positiivisiin tunnelmiin. Kaikki tsemppi siis Jukille oikeuteen ja toivon salaa, että saisivat sovittua tämän jotenkin.

Viikon ihanin juttu: Koska en voi lopettaa tätä negatiivisiin uutisiin, niin lisään tämän vielä. Bongasin eilen Jonna Geagean instasta, että Jonna nauhottaisi tänään uusia biisejä. Jeeee, saadaan taas kuulla kohta uutta Jonnaa. <3 Taidan mennä kuuntelemaan enemmän noita tämän syksyisiä uusia Jonnan biisejä.

perjantai 8. joulukuuta 2017

Viikon musiikilliset uutuudet

Viikon kieliyllättäjä: Tällä viikolla luin jutun tai oikeastaan katsoin videon, jossa Antti Holma laulaa portugaliksi. :D Josta sitten pääsen taas aasinsiltana haaveilemaan mun ihanasta kielikokoelmacd:ista <3 Tykkään espanjankielisestä musiikista ihan hirveesti ja siinä samassa menee kyllä kreikankielinenkin sekä portugalinkielinen. Yhtään portugalinkielistä levyä en muistaakseni omista harmillisesti. Tän jutun myötä piti kuunnella jotain ihanaa, mutta se jäi ajatuksen tasolle. Ehkä ensi viikolla?

Viikon yllätyspaluu: En tiedä voiko tätä nyt paluuksi kutsua, mutta eilen luin, että Uniklubi on valmistelemassa uutta levyä. Tulee kyllä kunnon nostalgiset fiilikset aina näistä uutisista, kun tääkin on jotenkin niin ysäriä ja jotenkin niin teiniä :D Tai siis tarkoitan, kun itse oli niin nuori silloin kun huudatti kylmää kylmää ja mitä niitä nyt oli. Tällä hetkellä on fiilis että ei kyllä iske tuo levy, sillä se kuului itselle jotenkin siihen nuoruusaikaan eikä enää nyt. Mutta toisaalta, tiedä sitten, miten pojat ovat muuttuneet ja pystyisinkö samaistumaan vielä siihen musiikkiin? Ja ylipäätään, millaista musiikkia uusi levy on? Mielenkiintoisia nämä tällaiset uutiset aina on ja innolla jäämme odottamaan.

Viikon throwback: Laitan tähän nyt vaikka Erin seliseli. Erinin viimeisin levy on bueno ja sitä tuli taas kuunneltua tällä viikolla. Erityisesti siltä levyltä on miellyttänyt tää nimikkobiisi ja se on edelleenkin ihan hirveen hyvä. En kyllästy koskaan.

perjantai 1. joulukuuta 2017

Viikon musiikilliset uutuudet

Viikon duetto: Niken ja Irinan uusi biisi kaadutaan. Ihan selkeästi Vain elämää on luonut pysyvämpiäkin suhteita noille artisteille, koska saamme kuulla tällaisesta duetosta. En tiedä voiko tätä duetoksi kutsua mutta eniwei Irina vierailee Niken biisissä. Maltan tuskin odottaa, että saan kuulla tämän biisin.

Viikon sinkku: Mira Luodin seinän läpi. Yllättävää, Mira julkaisi tällä viikolla uuden sinkun. Nimi kuulostaa hyvältä ja Miran "puhe" instagramissa, juuri noin se on! Tätä odotan innolla koska Mira on loistava! Jos sitä vaan saisi aikaiseksi kirjoitettua sen levyarvostelunkin ennen kuin uusi levy tulee.

Viikon inhottavin yllätys: Youtuben ja Teoston välinen kiista, jolla lähti videoita pois youtubesta. Yhtään nyt ottamatta kantaa sen enempää, mutta hetken jo kyllä säikähdin etten enää näkisi videioita. Itselle youtuben merkitys on kyllä kohonnut, sillä perinteisiä levyjäkään ei enää niin paljon saa kaupoista.

Viikon throwback: Tää on kyllä kieltämättä hieman noloakin, mutta menköön :D Petri Munck ja levoton prinssi. Käsi ylös, kuka muistaa? Ehkä tää on mun salainen nolo juttu, mutta muistan kun huudatin tätä biisiä ja se oli ylitse muiden. Tähän kuuluisi nyt sanoa teinislangilla OMG ;< Muistan vielä olleeni jollain Petrin keikallakin ja Petri oli mun unelmien mies :D Kunnon fanityttömeininkiä mullakin sitten luurankoina kaapissa. Huhheijaa! Mitäköhän Petrille nykypäivänä kuuluu... ?