torstai 20. maaliskuuta 2014

Levyarvostelussa: Erin: Sä osaat!

En tiiä mikä tässäkin taas on kestänyt mutta ei vaan oo saanu aiemmin aikaiseksi tätä. Enkä oikein tiiä onko tääkään hetki nyt ihan right moment tähän arvosteluun. Mutta yritetään :D Yrittänyttä ei laiteta ja sitä rataa. Elikkäs viime vuonna ihanainen Erin julkaisi toisen levynsä ja pitihän se heti saada. En ala valehdella, koska en tiedä miksi mutta tän levyn kuuntelu on jäänyt ihan totaalisesti. Alussa kyllä kuuntelin ja en sitä huonoksikaan sanoisi mutta jostain syystä vaan on jäänyt. Ehkä se on vaan ne muut asiat eikä vika oo levyssä? Erin on kuitenkin niin ihana persoona ettei siitä voi olla tykkäämättä. Levyn aloittaa älä tule hyvä tyttö jonka merkitystä en ala tässä enempää avaamaan. Mutta musta ihan jees biisi. Ei ehkä ollu mikään eka suosikki mutta joo, antaisin 7 +. Mitä sitä toisaalta kiertelemäänkään, ehkä tää levy ei vaan ihan heti iskenyt ja siksi tässäkin arvostelussa on kestänyt? Mene ja tiedä. Toisena biisinä on ei taida tietää tyttö. Kovin on muuten tyttövoittoista tää levy :D Tää oli tosiaan se radiohittibiisi, jonka kaikki on varmaan kuulleet. Ja musta ehdottomasti parempi kuin eka. Vaikken kyllä tosta e-ei -kohdista piittaa niin kamalasti. Sinänsä plussaa kyllä ehdottomasti kaikista sanoituksista. Yleensä sanoitukset on vaan jotain let's go to bar and have a drink bailabaila niin on ehdottomasti kiva että biisissä on sanomaakin! Annan 8. (Toim.huom. nähtävästi luon tässä uutta käytäntöö ja pisteytän näitä biisejä ekaa kertaa sitten. No vaihteeksi näin sitten tää arvostelu). Ei kun tää kolmas biisihän se on se joka on varmaan kaikille tuttu, eikö? Toiset mimmit. Ainakin jossain ohjelman tunnarissakin tää on? En oo ihan pihalla kaikesta. :D Sinänsä nyt muistankin, että miksi tää on jääny näin myöhäiselle. Saako sanoa pienen miinuksen, levy tuntuu aika samalta eikä ehkä vanhan naisen hunningolla tuomaa menestyshittiä tästä saa/löydä? Ainakaan vielä. Mun kuuntelulla. Plussaa tosin siitä, että Erin on löytänyt upean oman tyylinsä ja tätä kuuntelee tosi mielellään. Sellasta hyvän mielen musaa. Huomasitteko kuinka hyvin kierrän miinukset plussiksi? :D

Laura tietää sen. Tästä tulee sellainen pieni dejavu ja tuntuu että tähän mä oon ihastunut ensi tai toisella kuuntelulla. Ja jos mun nimi olis Laura niin voisin ottaa tästä ihan oman nimikkobiisin. Annan tälle 9-. Tätä voisin luukutt... kuunnella monta kertaa peräkkäin. Sellainen haaveilubiisi. Väärä mies. Tässä tykkään erilaisuudesta ja tunnelmasta. Kuvittelen itseni jonnekin maalaismaisemaan ja lavatansseihin mekko heiluen. Melkein ihan keinahtelee paikallaan oikeastikin. 8 ½. Niin mitä mä menin sanomaan siitä tasapaksuisuudesta? Ei ehkä enää kuitenkaan niin. Mä kuulun tähän. Youtubesta löytyi vaan liveversio ja vaikka kuinka livejä rakastankin niin tahtoisin kuulla kuitenkin normiversion. Mutta lupaan kuunnella sen heti huomenna. Tässä on kyllä käytetty ihanaa riimitystä ja tunnelmaa. Kakkukahvit  jää nyt välistä. Mennään pyörimään eli anna maani pyöriä. Oon pyörimisestä aika sekaisin joten en osaa sanoa mitään. Paitsi ehkä sen etten tykkää nyt tosta tavutuksesta tms. Hmmm. 

Jaksa jaksa netti vielä pyörittää kaksi biisiä. Tahdon tehdä tän loppuun asti mutta saa nähdä tuleeko tästä mitään kun ei tää vr:n netti oikein toimi kuin junan vessa. En sano. Odotin nimen perusteella tästä jotain hienoa ja suurta ja joudun nyt ehkä pettymään. Ei tää nyt niin negatiivinen ole mutta en osaa sanoa tästä mitään. Kohtalon ivaa? Oisko se toi jää myös nyt välistä. Kuuntelen sen huomenna. Lupaan.

Kokonaisuudessaan erilainen kuin eka levy mutta kuka sitä nyt kahta samanlaista tekisikään? Levyn plussat ehdottomasti merkitykselliset sanat, miinuksena ehkä tasapaksuisuus. Suosikkibiisi Laura tai väärä mies. Inhokkia ei ole, on vain tasapaksuja. 

No niin saatiinhan se tehtyä. Vihdoinkin. 

Ps: Mulla on Erinin keikalle lippu. Ihana kuulla livenä nämä.


lauantai 15. maaliskuuta 2014

Eilinen

No niin, nyt jos ehtis kirjoittaa vähän enemmän vaikka toisaalta en tiedä onko tässä enää mitään sanottavaa upean ja mahtavuuden lisäksi. Jänniä muuten noi mun avainsanat keikasta puhelimessa. Harvemmin tulee enää tuolla cinderellasimulaattorissa käytyä ja siihen on kyllä ihan hyvät syyt. Paikka on musta ihan ok, mutta jostain syystä näin monen kymmenen käynnin jälkeen siihen suhtautuu aina aika varauksella. Nimittäin yleisön suhteen. Ei mitenkään parhaimmat yleisöt Yön keikoilla, valitettavasti =/ Tiedä sitten mistä johtuu. Mutta se siitä valituksesta, selvisin kuitenkin hyvin ilman mitään häiriötekijöitä. Yllättävän nopeasti meni odotusaikakin, oli sen verran hyviä biisejä ehkä. Tosin en siitä petrinygårdista kylläkään välittänyt. Odotus palkitaan - kuten tälläkin kerralla. Likaiset legendat taisi aloittaa keikan ellen ihan väärin muista. Muutenkin tuli suhteellisen vanhoja biisejä, olisin esim. odottanut jotain pelko ja rakkaus -levyltä. Ei sillä, sillä levyllä on ne parit suosikit itselle ja ne toki olis halunnu kuulla mutta ihan tyytyväinen näinkin. Ehtii niitäkin vielä kuulemaan.  Tia-Maria, lasisilmä, särkynyt enkeli, vie mut minne vaan... sekä sitten tietty näitä  hittejä:  pettävällä jäällä, tie sydämeen.  Ihmisen poikakin meni siinä sivussa tuijotellessa Juk.. bändiä. Juki lauloi deadlinen ja äänestystuloksella karheaa ja kaunista. Kyllä kelpasi ja silm.. sielu lepäsi <3. Muutenkin musta tuntui että bändi oli jotenkin erilainen. No okei, siis Juki. Lähetäänkö nyt siis eka siitä parrasta, että ei oikein ollut mieleen ja sit se hiusten pituus, otetaanko kisa kummalla on pidemmät hiukset :D Mut ei siis mitenkään valituksena, kyllä mä edelleen parkkeeraan itteni Jukin puolelle. Muutenkin hyvähyvä, Juki puhui enemmän kuin ennen ja ihan ku olisin huomannut että olisi laulanut taustojakin/muuten enemmän. Ollin välispiikitkin oli vähän lentäviä tms. Joko se olin sitten minä tai bändi mutta pienesti erilaista kuin ennen tietyllä tapaa. Tai sit vaan tää kahen vuoden (apua!) teki hyvää. Niin ja kiitos ja kunnia tuli myös jossain vaiheessa sekä kaksi ihan uutta biisiä. Toisen nimi oli ainakin kuvitellaan vaan. Vika biisi oli tietenkin yllättäen rakkaus on lumivalkoinen.  Siihen olikin sitten hyvä lopettaa ja lähtee selviytymään juna-asemalla. Pikakiitäjänä selvisin aiempaan junaan haaveilemaan ja siitä sitten kotiin painamaan pää tyynyyn ihanien muistojen kera. Ihanaa <3. 






Tähän on hyvä lopettaa ja lähteä tutkimaan keikkakalenteria <3. Kiitos ja kumarrus edelleen! Lovin' ya! <3

Yöllä

Niin se kuukausi taas vierähti ja oli aika seuraavan keikan. Ennen kun painan pääni tyynyyn niin oli joku tarve tulla kirjoittaan tänne pari sanaa. Tää päivä oli taas sellainen että olisi pitänyt olla kahdessa eri paikkaa mutta koska vielä kukaan ei ole luonut sellaista järjestelmää että voisi olla kahdessa paikkaa samaan aikaan niin oli taas tehtävä valintoja. Viime kerralla Yö jäi vähemmistöön niin tällä kertaa se sitten voitti ja suuntasin siis Vantaalle Yötä vastaanottamaan. Jännittynein ja odottavin ja  -hieman kauhunsekaisin - tuntein menin. Niin ne pari sanaa piti vaan kirjoittaa. Riittäiskö sitten Juki ja Juki ? :D <3 Oli ihan supermahtia nähdä pojat miehet pitkästä aikaa <3 Mahtavuutta. Musta tuntuu että mä vaan tuijottelin sydämenkuvat silmissä koko keikan <3 Tuun ehkä huomenna kirjotteleen pidempää raporttia mutta nyt vaan piti tulla sanomaan ne pari sanaa ja tässä ne oli. Kiitos Yö <3 Ette  te turhaan ole mun lempparibändi!